Kurkistuksia kivijalasta

Matka helmien historiaan 8, Cortéz-helmet - tuhon omasta meriluonnon pelastajaksi

Lauantai 5.10.2019 - Sirpa

Osa 8. Cortéz-helmet – tuhon omasta meriluonnon pelastajaksi

Moni muistaa koulusta John Steinbeckin Helmen – yksi niitä pakollisia äidinkielen lukemistoja. Tarina köyhästä meksikolaisesta helmenkalastajasta, joka löytää upean, tumman, maailman kauneimman helmen. Kirja on hieno tarina köyhyydestä, eriarvoisuudesta, unelmista, kateudesta, hyvästä ja pahasta. Mutta se helmi, jonka helmenkalastaja Kino löysi – se oli Cortéz-helmi*, joka kuten kirjan onni, oli aikoinaan vaarassa tuhoutua ympäristöineen kokonaan.

(*Helmestä käytetään muotoa Cortéz, vaikka löytöretkeilijän nimi yleisesti kirjoitetaan muodossa Cortés.)

Pteria-shell-Cortez_large.jpg

Ei ihme, että Steinbeck otti kirjaansa juuri Cortéz-helmen, sillä ne ovat todella maailman upeimpia helmiä. Siksi näille helmille kävi kuten kävi. Espanjanlainen löytöretkeilijä Hernán Cortés (tunnetaan myös etunimillä Hernándo, Fernando) rantautui Kalifornian lahdelle, Meksikon länsirannikolle joskus vuoden 1530 tietämillä. Sitä ennen Cortés oli osallistunut melko sotaisasti Keski-Amerikan valloitukseen ja muun muassa kukistanut atsteekkien valtakunnan.

Kuva: Pteria Sterna- eli sateenkaarihuulisimpukka tekee loistavan sävyisiä, upeasti hohtavia harvinaisuuksia.(Perlas del Mar de Cortéz)

Cortés tapasi paikallisia ihmisiä, joilla oli valtavia, tummia, upeasti hohtavia helmiä. Helmiä oli joka puolella valtavia määriä.  Vaikutti siltä, että tämä kansa oli osannut kalastaa helmiä jo kauan (vrt. kirjoitussarjan osa 2). Cortésin jälkeen saapui lukuisia retkikuntia, jotka varmistivat kaupankäynnin ja näiden upeiden helmien päätymisen Eurooppaan tuhlailevien kuninkaallisten ja aateliston tarpeisiin. Ja kuten aiemminkin, myös nyt paikallisia ihmisiä kohdeltiin todella julmasti ja heidät pakotettiin henkensä kaupalla kalastamaan helmiä.

Tätä jatkui seuraavat parisataa vuotta. ”Ongelmana” oli se, että sukeltaminen vain henkeä pidättämällä ei mahdollistanut helmenkalastusta kovin syviltä vesialueilta, jolloin isoja määriä ”saalista” jäi hyödyntämättä.

 

Mullistava keksintö ja mustan helmen tuho

Mikä oli sitten tämän upean tumman helmen ja sitä tekevän Pinctada Mazatlanica -simpukan tuhon tuoja? Se oli sukelluspuku.

Sukelluspuku keksittiin 1800-luvun puolivälin jälkeen. Yksi sen ajan huippukeksinnöistä, joka mahdollisti kokonaan uuden ”maailman” saavuttamisen. Kypärät, ilmapumput, kumipuvut ja muut sen ajan huipputekniset varusteet toivat helmenkalastukseen ennen kokematonta tehokkuutta.

Ennen sukelluspuvun käyttöönottoa syvemmällä meren pohjassa olevia simpukoita oli yritetty kalastaa sukelluskellon ja muiden apuvälineiden avulla, mutta Kalifornian lahden – tai Cortésin lahden, kuten sitä silloin kutsuttiin - kova merenkäynti ei suosinut kömpelön sukelluskellon käyttöä.

Jo 1890-luvun lopulla alkoi näkyä merkkejä helmiapajien ehtymisestä. Amerikan uraauurtava vesiviljelyasiantuntija ja alan tiedemies Gaston Vivés perusti 1893 maailman ensimmäisen simpukoiden kasvattamon ja viljelylaitoksen Meksikoon, Kalifornian lahdelle. Se oli aikansa todellinen edelläkävijä niin edustamansa alan, käytetyn tekniikan, vesiensuojelun kuin onnistuneen tuotannon takia. Vielä tänä päivänä Vivésin tuotantolaitokset pitävät hallussaan suurimman koskaan toimineen simpukka- ja helmenkasvattamon titteliä.

Vivésin yritys koki surullisen lopun vuonna 1914. Samalla annettiin kuolinisku vuosikymmeniksi niin luonnonvaraisille kuin viljellyille Cortéz-helmille. Meksikon kapinan aikana kapinalliset ja ryöstäjät tuhosivat koko helmifarmin ja polttivat kaikki sen arkistot eikä Vivés enää koskaan saanut mahdollisuutta kasvattaa uusia simpukoita.

Ja niin kävi, että 1930-luvulle tultaessa Cortésin löytämät luonnonvaraiset helmiesiintymät olivat loppuun kalastettuja ja simpukoiden elinalueet täysin tuhottuja eikä viljelylle ollut mahdollisuuksia.

Kolme meribiologia ja mustan helmen pelastus

Käytännössä Cortéz-helmiä ei ollut maailmassa kuuteen vuosikymmeneen. Niitä tuottavat simpukat ovat todella tarkkoja asuinympäristönsä suhteen. Ne vaativat puhdasta vettä ja vain puhtaassa merivedessä eläviä tiettyjä planktoneita ruuakseen.

Sitten tapahtui jotain ainutlaatuista. Ehkä ensimmäinen nykyaikainen kestävän kehityksen ja merten suojelun konkreettinen ihme.

Vuonna 1991 kolme nuorta meribiologia käynnisti Guayamasissa Sonorassa yliopiston tutkimusprojektin, jonka tavoitteena oli elvyttää käytännössä sukupuuttoon kuolleet Pinctada Mazatlanica- sekä Pteria Sterna -simpukat sekä niiden täysin tuhottu ja saastunut elinympäristö Kalifornian lahdella. Tavoitteena oli myös luoda uudelleen koko helmenviljelyprosessi näiden vaativien otusten kanssa.

Useita vuosia jatkunut projekti sai aikaan ensinnäkin simpukkakantojen elpymisen, mikä tarkoitti tietenkin koko niiden elinympäristön puhdistumista ja Meksikon läntisten merialueiden elpymistä. Tuskinpa nämä kolme nuorta miestä työhön ryhtyessään ymmärsivät, kuinka merkittäviä asioita heidän projektinsa tulisi saavuttamaan. Merialueelle ovat vuosien saatossa palanneet monet vesieliölajit, kasvit, kalat, linnut sekä tietysti kaiken alkutavoite – simpukat.

Vesi on saasteetonta ja tarjoaa monille vaarassa olleille eläinlajeille uuden elinmahdollisuuden. Hyvinvoiva simpukkakanta huolehtii vesialueen mikrobiston kunnossaspidosta. 

cortezhelmi.jpgTumman eri sävyiset Cortéz-helmet ovat maailman arvokkaimpia ja harvinaisimpia viljeltyjä helmiä. Kun kiinalaisia makeanveden helmiä tuotetaan vuosittain noin 2000 tonnia, Akoya-helmiä noin 50 tonnia ja Tahiti- ja Etelämeren helmiä noin 11-12 tonnia, Cortéz-helmiä tulee myyntiin vuosittain vain noin neljä kiloa eli noin 4000 kappaletta. Tämä kolmen biologin perustama yritys on maailman ainoa Cortéz-helmiä kasvattava yritys ja se toimii edelleen alkuperäisten periaatteiden mukaisesti, luonnon pelastaminen kaiken edellä.

Kuva: Pteria Sterna -simpukka on toiselta nimeltään sateenkaarihuulisimpukka, ja sen tekemät tummat helmet säihkyvät sateenkaaren sävyissä.

Helmet, vaikkakin arvokkaita rahan tuojia ovatkin, ovat vähän sivutuote kaikelle suuremmalle.

Hieno tarina, eikö?

 

Seuraavaksi: Makeanveden helmet – buddankuvista maailmanvalloittajiksi

----------------------------------------------------------------------------------------

 

 

 

Avainsanat: cortéz, merivesihelmet, tummat helmet, mustat helmet, pteria sterna, pinctada mazatlanica, Gaston Vivés, meribiologi, merten suojelu, kestävä kehitys