Kurkistuksia kivijalasta
Kivijalan syysasu - tunnelmakuviaMaanantai 15.9.2014 klo 22:55 - Pearly Parrot/Sirpa Kivijalkaan on asettumassa syksyn tuntu. Se on mukavaa. Siksi pikkuruinen näyteikkuna sai syysasun. Aika kivoja värejä ja koristeita löytyi, nuokin pienet linnut oksillansa. Toisessa kuvassa ne näkyvät paremmin. Carbotti on muuten se italialainen laukkumerkki, jota kivijalasta löytyy. Eikä muuten löydy kovin monesta paikasta muualta. Tässä vielä vähän yksityiskohtia. Ikkunasomistus on aika kivaa puuhaa. Saa miettiä asetelmia, ryhmittelyjä, värejä, rytmiä... Luovuusterapiaa :) Tosin nämäkin kuvat ovat ehtineet jo vanhentua, sillä olen koko ajan säätämässä jotain ja korut siirtyilevät sinne tänne :D Mutta hetken tuotteet olivat tuolla lailla. Kuvassa näkyy sekä etuoikealla että vasemmassa reunassa punaisia "jättilankarullia". Ne ovat oikeasti naulakoita, tai seinätelineitä, tai jotain... mutta sopivat paremmin korutelineiksi, vai mitä? Tänään sain vihdoin kivijalan seinään kunnollisen seinäkyltin. Eikös vain olekin aika söötti sekin :) Aiemmin en ole tehnyt helmiäishelmistä koruja, mutta nyt otin valikoimiin pari värisävyä kokeeksi. Oikeastaan melko näyttäviä koruja saa aikaiseksi hyvin yksinkertaisista materiaaleista. Helmiäishelmethän on tehty simpukankuoren helmiäiskerroksesta muotoilemalla, vaikka tällaisiksi pisaroiksi. Onko tämä nyt sitten helmitaulu ;) Mukavia, syksyisen arkisia asioita on siis kivijalassa puuhailtu, välillä kiireemmästi, välillä ihan omassa rauhassa. Tervetuloa poikkeamaan! ----------- |
|
Avainsanat: somistus, somisteet, korut, kellot, helmet, helmiäiskorut, syksy |
Tarvitseeko kivijalka verkkoetsivän?Perjantai 15.8.2014 - Pearly Parrot/Sirpa (Päivitetty 16.8) No onpa ollut joulu ja juhannus yhtäaikaa tällä viikolla, sellaista huisketta ja iloista työn touhua! Aika mukavaa muuten. Eilen kauppa näytti hetken tältä :) Tuli kaikkea uutta kivaa. Tunsin itseni ihan Oikeaksi Kauppiaaksi :D Kivijalan taloyhtiössä on ollut pitkä ja raskas putkiremontti, josta minä en luojan kiitos päässyt osalliseksi, vaan tulin kulmille vasta nauttimaan raadannan hedelmistä eli astuin valmiiseen tupaan. Mutta nyt on menossa lopputarkastukset. Eikös joka päivä ovesta lappaa ukkoa kuin pipoa kuka mitäkin tarkastamaan. Yleensä kivijalan ovi pidetään lukossa ja avataan napista, mutta kun oli noita hellepäiviä, ovi oli usein auki. Eräänäkin päivänä joku tyyppi ponkaisi sisään, etten ehtinyt edes henkeä vetäisemään, ja kertoi tarkastavansa takahuoneesta jonkun jutun. Ei henkilökorttia, ei työasua, josta olisin voinut päätellä, että hyyppä on virallisella asialla. Jos myisin jäätelöä, nuo poukkoilut sietäisi, mutta kun on puoti täynnä koruja ja kelloja, alkaa hiljakseen rasittaa, kun ei ikinä tiedä, onko jokainen hiestynyt ukko oikealla asialla. No tänään kävi siinä sähkötarkastajia, joille valitin, että yksi pistorasia ei toimi. Eipä mitään, miehet painoivat seinäkatkaisijasta, niin johan toimi. En olisi kyllä itse ikinä keksinyt, että pistorasialla on oma katkaisija. Toisella puolella huoneistoa. Kivijalan ovi on muutenkin käynyt tasaiseen tahtiin, vaikka eivät tietenkään kaikki sisääntulijat ostoksia tee. Sehän olisi jo lottovoiton veroinen onnenpotku :) Monilla on kysyttävää kellojen tai korujen huollosta tai korjauksista, ja monet kyselevät jotain sellaista, mitä minulla ei ole myynnissä. Ilahduttavan monet ovat viime aikoina kyselleet myös tilaustöitä helmistä - ja tilanneetkin. Mielestäni kaikki ovat asiakkaita, myös he jotka eivät osta. Voin neuvoa lähimmän kellosepän, joka korjaa seinäkelloja, tai nettisivun, jolta löytyy tietoa aivan tietynlaisista kelloista. Neuvon ja autan mielelläni. Ehkäpä he sitten muistavat hyvällä ja tulevat jonain päivänä asioimaan niiden palvelujen tiimoilta, joita minun kivijalkani pystyy tarjoamaan. Tässä järjestelyn ja työnteon ohessa olen vastaillut myös kaikenlaisiin puheluihin. Yrittäjälle yritetään myydä ihan kaikkea. Kalentereita, koulutusta, printtereitä, kirjanpitoa. Erilaisia hakupalveluita kauppaavat ovat jo arkipäiväistynyt vitsaus, mutta välillä osuu kohdalle oikein myynti-ideoiden helmiä. Kuten verkkoetsiväpalvelu. Se kuulemma jäljittää joidenkin avainsanojen avulla internetistä, mitä yrityksestäni siellä kirjoitetaan. Myyntiargumenttina oli, että "jos vaikka kirjoitetaan jotain ilkeää". Ja hinta oli... Ei kiitos. Uskon pärjääväni erinomaisesti ilman verkkoetsiväpalvelua. Vaikka toisaalta. Puhelun jälkeen tuli kyllä vähän vainoharhainen olo. Jospa se verkkoetsivämyyjä tiesi kivijalastani jotain, mitä minä en tiedä? Kävinkin sitten jälkeen päin tutkailemassa netissä tästä Verkkoetsivästä. Ja kappas, silkkaa huijaustahan tällainen palvelu vaikuttaa olevan, ainakin mitä monet siihen "langenneet" kirjoittavat. Samanlaista rahojen huijausta kuin muutama vuosi sitten oli näitä kalliita hakupalvelujen kauppaamisia yrittäjille. Mutta niinhän sitä sanotaan, että ei se ole hullu joka myy vaan se joka ostaa :D Tässä on muuten kivijalan miehinen vitriini ;)
No sitten kävi niin, kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin, että mainonta toimii. Laitoin ilmoituksen paikallislehteen, että nyt kello koulutielle, ja ajattelin, että jospa saisin nuo lasten kellot tuosta myytyä. Ohhoh. Ne nimittäin menivät jo. Ei ihan kaikki sentään, mutta etenkin tyttöjen ihanat pinkit ja punaiset... Ja lisää onkin vähän vaikeampi tilata. On ihan lastenkelloruuhka maahantuojalla. Ehkä ensi viikolla. Tai seuraavalla... Ajatelkaa, lapset käyttävät taas oikeita kelloja! Aikaa ei katsokakaan kännykästä! Ja ajan oikeaa katsomista ja kellon tuntemista opetellaan. Mistäs muusta sen oppisi kuin kunnon kellosta? Tällaista meillä taas kivijalassa ;) Ai niin, nämä tein tänään. Mauven väriset soikeat helmet ja pikkuiruisia granaatteja. Aika namit :) Jotta en ihan vain kulutushömppää puhu, ensi kerralla pitääkin muistaa kertoa, miten helmenviljelyllä pyritään estämään muun muassa ryöstökalastusta ja parantamaan ihmisten elinoloja. Sitä ennen kivijalassa tehdään vähän töitä ja vietetään Taiteiden yötä ensi viikolla. --------- |
|
Avainsanat: Verkkoetsivä, uudet tuotteet, kellot, korut, remontti, sähkömies, mainonta |
Lomalla sen näin - Kivijalassa ollaan ajan hermoilla ;)Tiistai 22.7.2014 klo 22:13 - Pearly Parrot/Sirpa Tällaisena pikkukauppiaana sitä on aina välillä vähän ihmeissään, onko kivijalkaan osannut valita oikeat tuotteet ja tajuaako trendit. Toisaalta käsityöläisyrittäjänä tekee paljolti omaa juttuaan, ja helmikorut ovat jokseenkin ajattomia. Vaikka kyllä niissäkin on muodilla vaikutuksensa. Sen huomasin lomaillessani mm. New Yorkissa taannoin. Ensinnäkin, helmikorut, niin oikeat kuin parin dollarin rihkamat, ovat isoa muotia. Ja mitä näyttävämpää, sen suositumpaa. Ilokseni näin useammassa kaulassa tällaisista isoista, epäsäännöllisistä helmistä tehtyjä koruja. Kun ensimmäinen tämän kaltainen luomus käveli vastaan, olin lähes pudottaa silmät katuun. ”Hei, ihan kuin minun tekemä!” Enpä voinut välttyä makealta onnistumisen tunteelta, minullahan on tuollaisia kivijalassa! Vastaava onnistumisen tunne tuli, kun näin miten suosittuja klassiset Chanel 2.55 –laukun malliset käsilaukut tikkauksineen ja ketjuhihnoineen olivat. Erilaisia muunnelmia tuli jatkuvasti vastaan kadulla, ja mallin mukaisia laukkuja myytiin monessa, monessa muotiliikkeessä. Kas, kivijalkaankin on tätä muodin helmeä otettu myyntiin jo aikaisin keväällä, italialaisena laatuvarianttina! Ajan hermoilla mennään… Kolmas touch down koitti, kun havainnoin suuren maailman kellomuotia. Isoja, näyttäviä kelloja, todella paljon. Eipä ollut harvinaista, että jopa tämänkaltainen miesten kello komeili naisen ranteessa. Myös vastaavanlaisia kuin nämä alemmat kellot bongasin monta! Kirjoitin aiemmassa blogissa hinnoittelun vaikeudesta, vähän kuin olisin kaneja hatusta vetävä taikuri. Sama tunne on näissä muodin ja kysynnän ennustamisasioissa. Ne ovat ehkä vieläkin vaikeampia ”taikatemppuja”. Maailman tuulien haistelu loi tällaiseen uuteen yrittäjään mukavasti pientä lisävarmuutta. Että ainakin näissä kohdin kivijalassa on osattu haistella maailman muoti oikein. Olen siitä aivan erityisen iloinen. Tarjolla on varmasti oikeita ja kiinnostavia tuotteita. Katse alkaakin helteistä huolimatta jo kääntyä kohti syksyä, kohti uusia asiakkaita ja kohti kaikenlaisia uusia ideoita, joita kivijalassa syntyy kuin itsestään! -------- |
|
Avainsanat: Muoti, ulkomaat, trendit, pukeutuminen, korut, kellot |
Siis aiot sä elää koruja tekemällä?Maanantai 2.6.2014 - Pearly Parrot/Sirpa
Vuoden alussa käynnistin tämän pienen yritykseni, joka poikkeaa sataprosenttisesti kaikesta mitä olen tehnyt Jotenkin vain huomasin vaivihkaa tekeväni koruja aiempaa enemmän. Aiempaa hienompia. Aiempaa paremmista materiaaleista. Huomasin markkinoivani niitä ihan tosissani. Jotenkin vain huomasin surffailevani liiketiloja tarjoavien välittäjien sivuilla. Lopulta huomasin Tarvitsevani Oikean Kaupan. Tein kolmekymmentä vuotta työtä, jonka osasin hyvin, joka sujui viime vuosiin asti melko vaivattomasti, joka antoi minulle aikanaan paljon. Tein työtä, johon olin ajautunut juuri siksi, että olin hyvä sen vaatimissa pohjataidoissa – kirjoittamisessa ja viestinnässä ylipäätään. Ehkä siksi en juuri koskaan tuntenut siihen työhön mitään erityistä intohimoa, vaikka hankin alan monivuotisen koulutuksenkin. Sen sijaan vuosien mittaan haaveilin useinkin omasta pikku putiikista. Suunnittelin sisustusliikettä, lahjatavaraliikettä ja kulttuurikahvilaa. Jopa eläinkauppaa. Jotain niistä puuttui. Tarvittiin enemmän. Tarvittiin intohimo. Todellinen halu tehdä elämässä vielä jotain sellaista, mitä ei ikinä olisi uskonut tekevänsä. Joillekin se tarkoittaa matkustamista maailman ympäri, joillekin yksinpurjehdusta maailman merillä. Jotkut muuttavat kokonaan ulkomaille, jotkut luopuvat kaikesta vanhasta. Minä päätin uskaltaa sellaisille markkinoille, joilla kilpailu on todella raadollista, joilla omin käsin tekemistä arvostetaan vain, jos sinulla on alan tutkinto ja kasa diplomeita, joilla menestyviäkin liikkeitä kaatuu asiakkaiden puutteessa, joille uusia tulokkaita ei todellakaan toivoteta tervetulleiksi fanfaarein. Päätin niin, koska löysin intohimon. Vihdoin ymmärrän, mitä ihmiset ovat tarkoittaneet ”kutsumustyöllä” tai ”työ vei mukanaan”. Täällä minä nyt kurkistelen pienestä kivijalkamyymälästäni, ihmettelen kadun elämää, toivon, että jokainen joka pysähtyy katsomaan näyteikkunaani, tulee myös sisälle. Toivon paljon asiakkaita ja toivon, että en lopulta ollut ihan sekaisin päästäni, kun tähän lähdin. Kurkistelen ja olen onnellinen, ja toivon että se näkyy myös asiakkailleni. Joka päivä on nykyisin ilo tulla töihin. On ihanaa ja suorastaan terapeuttista työskennellä tällaisessa ympäristössä, kaikkien kauniiden ja esteettisten tavaroiden ympäröimänä. Joka päivä olen onnellinen, kun saan suunnitella ja valmistaa uusia koruja. Niinä päivinä olen aivan erityisen onnellinen, kun asiakas miettii minun koruni ja vaikka jonkun hopeakorun tai kellon välillä, ja päätyy ostamaan minun koruni. Joka päivä olen onnellinen, vaikka sisään ei astuisi kukaan. Olen onnellinen, että uskalsin rikkoa rajoja ja astua huomattavan kauas omalta mukavuusalueeltani. Koskaan aiemmin mikään ei ole tuntunut näin hauskalta. Lisäksi olen tosi ylpeä, kun saan sanoa olevani kivijalkayrittäjä. Se on hieno sana. Nykypäivän kauppakeskus-Suomessa se haastavin kaupantekolaji. Siksi kurkistelenkin täältä kivijalasta nauttien joka hetkestä, myös niistä, jolloin rahahuolet painavat, jolloin ulkona on sadesää eikä kukaan liiku missään, tai ulkona on hellesää ja kaikki menevät rannalle eikä päivän palkkaa saa kasaan. Tai jolloin sisälle astuu intialainen guru, joka haluaa kertoa minulle tulevaisuuteni, tai harekrishna-munkki, joka myisi minulle voileipiä. Kivijalkayrittämisessä on paljon sellaisia nyansseja, joita ei tavaratalo- tai kauppakeskusympyröissä pysty kokemaan. Talon asukkaat tulevat tutuiksi, samoin naapuriyrittäjät. Sisään poiketaan kuin vanha tutun luokse ja kuulumisia vaihdetaan laidasta laitaan. Kivijalassa on tunnelmaa. Tule käymään! Haluan jakaa tämän tunnelman kanssasi. Blogiin kirjoittelen jatkossa kivijalan tunnelmia, ajatuksia korumaailmasta, ajatuksia yrittäjyydestä, kokemuksia, kommelluksia ja korujen tarinoita.
|
|
Avainsanat: Blogi, korut, helmikorut, korujen tekeminen, kellot, yritys, yrittäminen, kurkistuksia, kauppa, kivijalka, kivijalkayrittäjä, naisyrittäjä, muoti, uranvaihdos |
