Kurkistuksia kivijalasta

Matka helmien historiaan 9, Makeanveden helmet - Buddhan kuvista helmimaailman mullistajiksi

Lauantai 19.10.2019 - Sirpa


Miten olisi pieni, sievä buddhankuva tai vaikka puhemies Maon kuva helmiäisellä päällystettynä? Tällaiset hieman hämmentävät tuotteet ovat edelleen suosittuja turistien tuomisia Kiinasta, mutta niiden historia juontaa tosi kauas taaksepäin ja ne ovat itse asiassa tärkeä osa helmien historiaa.

Kauan ennen Kokichi Mikomotoa (osa 6) tai Gaston Vivésiä (osa 8) Kiinassa osattiin vaikuttaa simpukoiden helmentekoprosessiin. Tosin varsinaisesti helmiä, eikä ainakaan pyöreitä, osattu kasvattaa ennen 1960-lukua.

Kiinalaiset helmiäisbuddhat olivat tärkeitä lahjoja ja koristautumisesineitä jo Ming-dynastian kaudella 1300-luvulla. Kun simpukan sisäkuoren ja massan väliin sijoitettiin pienen pieni, vaikkapa norsunluusta veistetty Buddhan kuva-aihio, simpukka päällysti sen helmiäiskerroksilla. Simpukat, joita tähän käytettiin, olivat makeanveden simpukoita, joita on ollut Kiinassa useita lajeja luonnostaan jo vuosituhansia. Ne olivat nykyisten, jalostuksella kehitettyjen makeanveden helmisimpukoiden esi-isiä.

Menetelmällä pystyttiin saamaan simpukat tekemään lähes mitä tahansa kuvioita. Buddhan lisäksi simpukat työstivät kauniita kukkakuvioita, erilaisia eläimiä, hallitsijoiden kuvia ja mitä nyt mieleen tuli.

Puhemies Maon helmiäiskuva oli tietysti itsestäänselvyys kansantasavallan synnyn jälkeen.

Kuva: Simpukan sisäpintaa vasten tehtyjä kuva-amuletteja. (Springer Open book. Goods and Services of Marine Bivalves)


buddhankuvat.jpg

Virallinen termi näille erikoisille kuvatuotteille on blister-helmet, eli ”kupla” tai ”rakkula”. Ne kun ovat ikään kuin kupla simpukan sisäpinnalla. Ne ovat ensimmäinen osoitus ihmisen puuttumisesta helmien syntyyn. Ne ovat porras sekä makeanveden helmituotannolle että Kokichi Mikimoton kehittämälle viljelytekniikalle. Mikimoto kasvatti myös aluksi blister-helmiä ja teki sillä tekniikalla kokeita tavoitteena löytää keino kasvattaa täysin pyöreitä helmiä.

Mikimoton lopulta kehittämällä tekniikalla myös Kiinassa tuotettiin 1900-luvun alkupuolella viljeltyjä merivesihelmiä, ja erityisesti vuoden 1949 jälkeen, jolloin Kiinan kansantasavalta perustettiin, helmenviljely sai merkittävän aseman Kiinan kansantaloudessa. Makeanveden simpukoiden kanssa helmenkasvatus ei aluksi ottanut onnistuakseen, mutta 1960-luvulla valtion kontrolloima simpukkateollisuus onnistui vihdoin saamaan aikaiseksi jotain.

Ensimmäiset Kiinassa kasvatetut makeanveden helmet näyttivät riisimuroilta, ja niin niitä myös maailman helmiasiantuntijat alkoivat kutsua. Ne olivat pieniä, ryppypintaisia, melko huonolaatuisia ja mitättömästi hohtavia pieniä puikuloita.

Riisihelmet olivat kuitenkin lähtölaskenta valtavalle helmiteollisuudelle.

Kuva: Koru tehty vanhoista riisihelmistä ja uudemmista pyöreistä makeanveden helmistä. (Pearly Parrot)

riisihelmet.jpg

1980-luvulla tekniikat ja osaaminen olivat kehittyneet niin, että markkinoille pystyttiin tuottamaan jo melko hyvälaatuisia barokkimuotoisia (epäsäännöllisiä monimuotoja) sekä ovaalin muotoisia makeanveden helmiä. Vuosikymmen myöhemmin markkinoille tuli myös erittäin hyvälaatuisia pyöreitä helmiä. Helmien kasvatus ja kauppa kävi myös helpommaksi, kun se vapautettiin valtion kontrollista.

Makeanveden helmet alkoivat uhata perinteisten merivesihelmien, eli akoya-, tahiti- ja etelämeren helmien markkinoita vahvasti 1990-luvun lopulla. Vuonna 2000 Kiinassa tuotettiin jo valtavia määriä erimuotoisia makeanveden helmiä, joista jopa 30-40 prosenttia olivat täyspyöreitä.

Kun vielä vuoden 2010 kieppeillä kiinalaiset onnistuivat jalostamaan simpukan, joka suostuu kasvattamaan todella isoja helmiä samalla tekniikalla kuin merivesihelmiä kasvatetaan, markkinoille tulvahti valtavia, hyvähohtoisia, valkoisia ja muita luonnollisia sävyjä olevia helmiä, joiden tuotantokustannukset ovat murto-osa esimerkiksi etelämeren helmien kustannuksista.

Maailman helmikauppa ja koko kilpailutilanne mullistui.

Tällä hetkellä Kiinassa tuotetaan vuosittain yli 3500 tonnia helmiä vuosittain (makeanveden helmiä siitä on lähes 2000 tonnia). Se on aivan mieletön määrä helmiä, jos ajatellaan yhden helmen painavan keskimäärin gramman tai pari.

Kiinalaisia helmiä on kaiken muotoisia: pyöreitä, soikeita, nuggetteja, litteitä, pitkulaisia, isoja, pieniä. Ja kaiken värisiä: valkoisia ja vaaleanpunertavia luonnollisia värejä sekä värjättyjä lähes mihin tahansa väriin – mitä vain ikinä helmentuottajat ja kauppiaat keksivät.

Makeanveden helmien viljely ja myynti poikkeaa lähes kaikilta osin merivesihelmien tuotannosta – vesiekologiasta alkaen. Makeanveden helmiä tuotetaan massatuotannon elkein, mikä tekee niistä edullisia ja jopa arkisia. Vain hienommat yksilöt nousevat tästä massasta. 

Kuva: Helmisimpukoiden kasvatusta KiinassaPearl_Oyster_Farm_in_China.jpg

Makeanveden helmiä kasvatetaan muuallakin maailmassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, Intiassa ja Vietnamissa. Kiina tuottaa kuitenkin 99 prosenttia maailman makeanveden helmistä tänä päivänä.

Helmien kasvatuksen nykypäivästä, kasvatusmenetelmistä ja tuotannon ekologisista piirteistä lisää matkamme seuraavassa – ja viimeisessä – osassa.

 

Seuraavaksi: Nykypäivän helmien kasvatus – toteutuuko kestävä kehitys? Päätösjakso.

----------------------------------------------------------------------------

Muokattu 19.10.2019 18:02: Korjattu makeanveden helmituotantoprosentti (99%)

Avainsanat: helmet, viljellyt helmet, Mikimoto, Vives, helmien historia, blisterhelmet, riisihelmet, helmituotanto