Kurkistuksia kivijalasta

Matka helmien historiaan 4, Helmien mystiikka ja parantavat voimat

Lauantai 10.8.2019 - Sirpa


Osa 4. Helmien mystiikka ja supervoimat

Sarjan ensimmäisessä osassa mainitsin, että muinaiset kiinalaiset uskoivat helmien syntyvän lohikäärmeen päässä. Siksi helmet kuvastivat myös rohkeutta, sillä henkilöltä, joka aikoi saada helmen käyttöönsä, vaadittiin suurta rohkeutta ensin kukistaa lohikäärme.

Edelleen kiinalaisissa ja japanilaisissa kuvissa ja patsaissa on usein kuvattuna lohikäärme ja helmi.

Muinaisessa Kiinassa helmet olivat myös viisauden symboli. Lisäksi helmien uskottiin tuovan kantajalleen ikuista nuoruutta ja kuolemattomuutta. Niitä jauhettiin ja niistä tehtiin erilaisia eliksiirejä auttamaan näiden ominaisuuksien saavuttamisessa.

Muita helmiin vuosituhansia liitettyjä ominaisuuksia ovat muun muassa puhtaus, viattomuus, nöyryys ja levollisuus.

Keskiajalta nykypäiviin asti helmi on ollut morsiamen hääkoru juuri näiden uskomusten takia. Kristinuskon opinkappaleissa helmellä oli erityinen merkitys juuri täydellisyyden ja puhtauden symboloijana. Siksi esimerkiksi pyhät kirkkotekstiilit ja ehtoollismaljat sekä liturgiset kirjat oli päällystetty helmillä.

Pyhiä voimia hallitsijoille

Keskiajan hallitsijoiden kruunajaisasut oli kirjailtu helmillä, sillä näin uskottiin hallitsijan saavan pyhät voimat maansa johtamiseen.

Noin v. 1133 valmistettiin kruunajaisviitta, ensin Roger II:n käyttöön, mutta hänen jälkeensä sitä käyttivät useat pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan hallitsijat. Viitan reunukseen kirjailtiin jalokivien ja kullan lisäksi vaatimattomat 100 000 pientä helmeä.

Katso kuva viitasta tästä:

https://www.khm.at/en/objectdb/detail/100435/?pid=2337&back=1565&offset=3&lv=listpackages-5576

Alla olevista linkeistä voi kurkistaa huikean taidokkaasti kirjailtua seremoniahansikasta, joka on luultavasti kuulunut pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan Fredrik II:lle hänen kruunajaisissaan joko vuonna 1220 tai aiemmin. Pyhiä voimia antanut hansikas on tehty punaisesta sametista, kullasta, helmistä ja jalokivistä.

https://www.khm.at/en/objectdb/detail/100432/?pid=2337&back=1565&offset=1&lv=listpackages-5576

https://medieval.webcon.net.au/extant_gloves_frederick_ii.html

Sekä viitta ja hansikas ovat nähtävillä Wienin keisarillisessa aarrekammiossa.

 

Helmet, nuo lääketieteen monitaiturit

Sydänkeskiajalla elänyt benediktiiniläisnunna Hildegard Bingeniläinen (1098-1179) oli kiinnostunut kasvien ja jalokivien parantavista ominaisuuksista. Hänen mielestään makeanveden helmet kasvoivat likaisissa jokiuomissa, joten ne olivat hänen mielestään kelvottomia lääketieteellisiin tarkoituksiin, mutta meriveden helmet tulivat puhtaista ja kirkkaista vesistä ja olivat suositeltavia lääkintään. Kuumeen hoitoon hän kehotti laittamaan merivesihelmen likoamaan juotavaan veteen, jotta se imi pois veden epäpuhtaudet. Puhdistetun veden juominen laski kuumetta. Päänsärkyyn hän suositteli helmen lämmittämistä auringossa, jonka jälkeen sitä pidettiin otsalla särkyä poistamassa.

Hildegard_von_Bingen.jpg

Helmien murskaaminen ja jauheen nieleminen oli omiaan auttamaan sydänvaivoissa.

Kuvassa: Hildegard Bingeniläinen ja kirjuri Volmar

Keskiajalla helmien lääkinnälliset ominaisuudet menivät iloisesti sekaisin magiikan ja mystiikan kanssa. Suunnilleen 1300-luvulle asti kaikki hoito-opit olivat täysin ilman lääketieteellistä näyttöä. Helmiä kuitenkin käytettiin apuna niin sydänvikaan, kuumetauteihin, verenvuotoon, ripuliin kuin mielenvikoihin. Tai silmiä parantamaan: helmijauhetta hierottiin silmiin, koska se kirkasti näköä, vahvisti silmähermoja ja kuivasi silmiin menevän kosteuden!

Vanhat uskomukset ovat myös nykypäivää

Vaikka nämä muinaiset tarinat saattavat naurattaa, nykyaikaan on jäänyt elämään monia helmiin liitettyjä uskomuksia ja myyttejä.

Esimerkiksi tämä: jos annat jollekin lahjaksi helmen tai helmikorun, jonka historiaan liittyy pahaa tahtoa tai mustasukkaisuutta, se tuo epäonnea henkilöille, jotka ovat pahantahtoisia tai mustasukkaisia.

Jos helmikorun antaa lahjaksi rakkaudesta ja puhtain mielin, helmi symboloi puhtautta ja hedelmällisyyttä ja tuo saajalleen onnea. Siksi meillä on edelleen tapana antaa vauvalle lahjaksi kastehelmet, ja siksi monet morsiamet haluavat hääpäivänään pitää helmikoruja.

Helmistä ja simpukankuorista saatavaa helmiäistä käytetään nykypäivän kosmetiikassa aivan kuten jo keskiajalla. Helmiäisen meikkituotteissa uskot(ell)aan antavan iholle ylellisen hohteen, samoin helmiäisjauhetta löytyy joistakin puhdistustuotteista ja shampoista. Samalla kaavalla mentiin jo 1500-luvulla, jolloin neuvottiin sekoittamaan helmijauhetta sitruunanmehuun ja pesemään kasvot tällä ”maailman parhaalla” seoksella.

Samoin kuin keskiajan ihmisiä, myös meitä nykypäivän ihmisiä kiehtoo helmen ”täydellisyys”. Toisin kuin muut jalokivet, helmi on syntyessään valmis ja täydellinen, kun taas muut jalokivet saavat arvonsa vasta hiomistyön tuloksena. Siksi helmiä on kautta vuosituhansien pidetty erityisinä, salaperäisinä, voimakkaina luonnon ihmeinä.

Seuraavaksi: Tyynen valtameren helmikulttuurit

_______________________________________________________