Kurkistuksia kivijalasta

Matka helmien historiaan 2, Kolumbuksen menetetty tilaisuus

Lauantai 13.7.2019 - Sirpa


0sa 2. Amerikan muinaiset helmiaarteet – Euroopan rikkauksien perusta

Helmien historian iso kulmakivi on Kolumbuksen kolmas retki Amerikkaan vuonna 1498, vaikka itse Kolumbukselle siitä ei kehuja sadellut. Sitä edeltävältä ajalta mantereen helmiaarteet ovat todellakin maanneet historian hämärissä. Kuitenkin koko Amerikan mantereella, niin pohjoisessa kuin etelässä, on ennen Kolumbusta ollut laaja ja arvokas helmien käyttökulttuuri sekä koruina, rituaaliesineinä kuin vaihdon välineenäkin.

 

Kummunrakentajien helmiaarteet

Amerikan muinaiset alkuperäiskansat ovat käyttäneet helmiä jo tuhansia vuosia ennen Kolumbuksen ja muiden löytöretkeilijöiden saapumista. Vanhoista kummunrakentajaheimojen hautakummuista on löydetty tuhansia helmiä, joista osa on ollut todella suuria. On arveltu, että helmillä on ollut tärkeä seremoniallinen merkitys niin hallitsijarituaaleissa kuin hautajaisissa.

Kummunrakentajat (mound builders) asuivat lähinnä Pohjois-Amerikan itä- ja eteläosissa. Kumpuja on edelleen jäljellä lukuisia esimerkiksi Ohiossa ja Mississippi-joen ympäristössä. Vanhimmat kummut ovat jopa 3500 eaa., ja kumpujen kukoistuskausi oli 700-200 eaa., jolta ajalta suuret helmilöydötkin ovat.

20190702_190053.jpg

Kummuista löydettiin aikoinaan valtavia helmimääriä. Osa näistä muinaisista helmistä on edelleen nähtävillä muun muassa Smithsonian-instituutissa. Helmet olivat enimmäkseen makeanveden helmiä alueiden jokisimpukoista.

20190628_103250.jpg

Myös Väli- ja Etelä-Amerikan muinaisissa korkeakulttuureissa inkojen, mayojen ja atsteekkien tiedetään etsineen ja keräilleen näyttäviä helmiä hallitsijoilleen ja jumalilleen. Luultavasti he ovat jo osanneet kalastaa helmiä merestä, koska meri on ollut heidän valtakuntiensa rajana. Merestä he ovat löytäneet suuria, näyttäviä helmiä, joista paljon myöhemmin tuli myös himottuja aarteita Euroopan hoveissa.

Amerikan alkuperäisväestö sai rauhassa pitää helmiaarteensa ja käydä niillä heimojen välistä kauppaa siihen asti, kunnes eurooppalaisten hovien ahneus kävi hallitsemattomaksi.

Kolumbus näytti tien helmien luokse 

Kristoffer Kolumbuksen oli määrä tuoda Espanjan kuninkaan Ferdinandin ja kuningatar Isabellan käskystä Aasiasta – hänethän lähetettiin etsimään reittiä Intiaan - rikkauksia, siis ’helmiä, jalokiviä, kultaa, hopeaa, mausteita ja muuta kauppatavaraa’. Helmet eivät olleet listan kärkipäässä sattumalta, sillä tuohon aikaan helmet olivat Euroopassa kultaa arvokkaampi kauppatavara niiden harvinaisuuden takia.

Kuningatar Isabella oli aikansa helmihullu. Hänellä oli valtavia jalokivin koristeltuja helmikoruja, helmin kirjailtuja viittoja ja pukuja sekä jopa helmikoristeltua tapettia. Hän kadehti toista helmihullua, aikalaistaan Englannin kuningatar Elisabet I:tä, jonka asut olivat yltä päältä helmien peitossa ja joka jopa haudattiin helmikoristeisiin peitettynä.

Kuuluisa Elisabet I:n Armada-muotokuva, josta saa hieman käsitystä helmien käytöstä. Puku on täynnä suuria luonnonhelmiä, joiden arvo on ollut jo taulun maalausvuonna 1588 mittaamaton:

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Elizabeth_I_(Armada_Portrait).jpg

Kolumbus teki kaikkiaan neljä matkaa Amerikkaan (vaikka uskoikin pitkään löytäneensä meritien Intiaan), ja hänen päiväkirjamerkintöjensä sekä muiden aikalaismerkintöjen pohjalta näyttää siltä, että Meksikonlahden merialueiden upeiden helmien kohtalo sinetöitiin kolmannen matkan tuloksena.

Kolumbuksen surkeat tuliaiset

Ensimmäisen matkan (v.1492) tuomiset olivat lähinnä jännittäviä matkatarinoita sekä seitsemän Karibialta vangittua ’alkuasukasta’. Arvatenkaan suunnattomia uusia rikkauksia odottaneet kuningas ja kuningatar eivät olleet kovin tyytyväisiä. He painostivat Kolumbusta lähtemään pikaisesti uudelle retkelle, mikä ei sekään juuri aarteistoa lisännyt. Toisen retken (v.1493) tuliaiset olivat lähinnä mausteita.

Kolmannella retkellään (v.1498) Kolumbus rantautui jossain vaiheessa lähelle Venezuelaa. Häntä vastassa rannalla oli joukko paikallisia asukkaita, joilla oli kimmeltävistä helmistä tehtyjä nauhoja yllään. Helmiä lojui myös ympäri rantaa hurjia määriä. Kolumbus ymmärsi tulleensa nyt sen aarteen luo, mitä kuningashuone himoitsi.

Jostain syystä hän ei kuitenkaan tarttunut hetkeen, vaikka sai jopa paikalliselta päälliköltä tietää suunnattoman suuren helmisimpukkaesiintymän tarkan sijainnin.

Kolumbus "osti" vain kolme paunaa – vähän päälle kilon – helmiä vaihtamalla ne lasihelmiin, messinkiesineisiin ja sokeriin. Nämä helmet sekä tieto valtaisasta helmisimpukkaesiintymästä päätyivät vihdoin Isabellalle. Kolumbus itse joutui hovin epäsuosioon.

Katsokaa oheista linkkiä, mikä ilme kuningatar Isabellalla on maalauksessa! Kolumbus ei ehkä ole juuri tuonut yhtäkään tyydyttävää tuliaista.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Emanuel_Gottlieb_Leutze_-_Columbus_Before_the_Queen.JPG

Seuraavaksi: Helmihulluus iskee Eurooppaan

___________________________________________________________

Muokattu 14.7.2019 17:50: Päivitetty lähdeluetteloa