Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Kurkistuksia kivijalasta

Helmien luokittelu ja arviointi - osa 5. Helmien keskinäinen yhteensopivuus

Sunnuntai 19.3.2017 - Pearly Parrot/Sirpa

Helmen laatuarviointitekijöitä on seitsemän: koko, muoto, väri, hohto, pinnan tasaisuus, helmiäiskerroksen paksuus sekä helmien keskinäinen yhteensopivuus (mikäli kyseessä on pari tai nauha).

Yleisimmin helmet luokitellaan joko A-asteikolla (esim. AAAA, AAA, AA+, AA, A). Toista arviointijärjestelmää, ns. A,B,C,D -asteikkoa käytetään lähinnä Tahitihelmien ja Etelämeren helmien arvioinnissa, mutta se voidaan muuntaa sopimaan myös muihin helmiin. 

 

Osa 5 - Helmien keskinäinen yhteensopivuus

Kokonaisen helminauhan arvoon vaikuttaa paljon myös nauhassa olevien helmien samankaltaisuus: mahdollisimman yhtäläinen muoto, väri, koko, hohto, yhtä paksu helmiäiskerros ja yhtä tasainen pinta. Täydellisesti yhteensopivien helmien löytäminen kokonaiseen nauhaan saattaa toisinaan vaatia jopa vuosien etsinnän ja kokoamisen. Mitä parempilaatuisia helmiä nauhaan haetaan, sen vaikeampaa on täydellisen yhteensopivuuden saavuttaminen - tämä, jos mikä, vaikuttaa helminauhan hintaan. "Täydellisen" nauhan hinta voi olla satoja tuhansia euroja.

Kuten jo aiemmin mainitsin, usein nauhoja kasataan ns. commercial match -periaatteella. Silloin niissä olevat yksittäiset helmet ovat ominaisuuksiltaan "riittävän" yhteensopivia. Ne sointuvat värin ja sävyjen puolesta toisiinsa, koko on riittävän yhtenäinen, jotta nauha näyttää tasaiselta, samoin muut kriteerit ovat riittvän yhdenmukaisia. Commercial match -nauhoja on eniten markkinoilla, ja niiden hintataso voi olla sangen kohtuullinen.

Virallisten arviointiluokitusten mukaan helmien keskinäistä yhteensopivuutta arvioidaan viidellä tasolla: erinomainen (ulkonäkö täysin yhtenäinen), erittäin hyvä (vain hyvin pieniä eroavaisuuksia), hyvä (pieniä eroavaisuuksia), kelvollinen (näkyviä eroavaisuuksia) sekä huono (erittäin näkyviä eroavaisuuksia).

****

Tämä on helmien arviointia käsittelevän kirjoitussarjan viimeinen osa. Mikäli haluat tietää lisää jostain osa-alueesta, kysy toki! Vastaan mielelläni sähköpostilla sirpa@pearlyparrot.fi

 

Avainsanat: helminauha, helmien arviointi, makeanveden meriveden tahit etelämeren akoya helmet

Helmien luokittelu ja arviointi - osa 4. Hohto, pinta ja helmiäiskerros.

Sunnuntai 5.3.2017 - Pearly Parrot/Sirpa

Helmen laatuarviointitekijöitä on seitsemän: koko, muoto, väri, hohto, pinnan tasaisuus, helmiäiskerroksen paksuus sekä helmien keskinäinen yhteensopivuus (mikäli kyseessä on pari tai nauha).

Yleisimmin helmet luokitellaan joko A-asteikolla (esim. AAAA, AAA, AA+, AA, A). Toista arviointijärjestelmää, ns. A,B,C,D -asteikkoa käytetään lähinnä Tahitihelmien ja Etelämeren helmien arvioinnissa, mutta se voidaan muuntaa sopimaan myös muihin helmiin. 

Osa 4 - Helmen hohto ja pinnan tasaisuus

Helmen hohtoa, tai kiiltoa, pidetään yleisesti kaikkein tärkeimpänä tekijänä helmen arvon määrittelyssä. Siihen liittyy läheisesti helmen pinnan tasaisuus tai "puhtaus", eli se, kuinka paljon tai vähän helmen pinnalla on erilaisia ryppyjä, kuoppia, nyppyjä, uria tai muita epätasaisuuksia.

Hyvään hohtoon vaikuttaa suuresti helmen helmiäiskerroksen paksuus. Mitä paksumpi ja tasaisemmin rakentunut helmiäisikerros on, sen kauniimpi hohto helmeen muodostuu. Lisäksi mitä tasaisempi helmen pinta on, sen kauniimmin hohto pääsee esille. Erilaiset pinnan epätasaisuudet luovat varjoja ja ehkä ohuempia kohtia helmiäiskerrokseen, jolloin hodon yleisilme kärsii.

Virallisten määritelmien mukaan helmen hohto jaetaan viiteen arvoon:

- excellent: heijastukset ovat kirkkaita ja teräviä, oman peilikuvan näkee helposti helmen pinnasta

- very good: heijastukset ovat kirkkaita ja lähes teräviä, peilikuva vielä nähtävissä

- good: heijastukset ovat kirkkaita, mutta eivät teräviä

- fair: heijastukset ovat heikkoja ja sameita

- poor: heijastukset jäävät himmeiksi ja epämääräisiksi

Helmen pinta puolestaan määritetään neljän tekijän avulla:

clean: ei havaittavia pinnan epätasaisuuksia, vähintään 95 % helmen pinnasta tasainen

lightly spotted: helmen pinnalla havaittavissa 1-2 epätasaisuutta, vähintään 85 % pinnasta on tasaista

moderately spotted: useampia epätasaisuuksia näkee paljaalla silmällä, mutta yleisilmeeltään helmen pinta on tasainen ja siisti

heavily spotted: runsaasti epätasaisuuksia, kasvu-uria, nyppyjä tms.

Miksi japanilaiset akoya-helmet ovat kauniimpia kuin kiinalaiset serkkunsa?

Koska japanilaiset akoya-simpukat kasvavat viileämmillä vesialueilla, niiden kasvattamien helmien helmiäiskerroksesta tulee paksumpi ja näin ollen myös kauniimmin hohtava. Tästä syystä kaikki todella laadukkaat akoyahelmet ostetaan edelleen Japanista. Kiinassa akoyahelmiä viljellään lämpimämmissä vesiolosuhteissa, jolloin helmet kasvavat nopeammin. Niitä saadaan markkinoille helpommin ja edullisemmin, mutta ne ovat usein pienempiä ja huonommin hohtavia kuin japanilaiset helmet.

Kuvassa kolmen A:n (AAA) luokan japanilaiset akoyahelmet. Niissä on vahva helmiäiskerros, tasainen pinta vain vähäisin pintamerkein sekä kaunis hohto ja lähes terävät heijastukset.

akoya_AAA_lahi.jpg

Avainsanat: helmien arviointi, helmen laatu, aito helmi, jäljitelmähelmi, helmen hinta hohto, hohto, kiilto,

Helmien luokittelu ja arviointi - osa 3. Väri.

Lauantai 18.2.2017 - Pearly Parrot/Sirpa

Helmen laatuarviointitekijöitä on seitsemän: koko, muoto, väri, hohto, pinnan tasaisuus, helmiäiskerroksen paksuus sekä helmien keskinäinen yhteensopivuus (mikäli kyseessä on pari tai nauha).

Yleisimmin helmet luokitellaan joko A-asteikolla (esim. AAAA, AAA, AA+, AA, A). Toista arviointijärjestelmää, ns. A,B,C,D -asteikkoa käytetään lähinnä Tahitihelmien ja Etelämeren helmien arvioinnissa, mutta se voidaan muuntaa sopimaan myös muihin helmiin. 

Osa 3 - Helmen väri

Helmet ovat kaikilta osiltaan - myös värin osalta - hyvin monimuotoisia ja moniselitteisiä. Helmen värikään ei ole kovin helppo määrittää, helmi ei ole vain "valkoinen" tai "tumma". Helmen väri määritellään kolmen tekijän avulla: helmen pohjaväri (bodycolor), helmen sävy (overtone, sävyttää helmeä laajasti koko pinnalla) sekä välke, irisointi (orient), useamman värin heijastelu siellä täällä.

Kuvan pohjaväriltään ruskeissa helmissä on osassa selkeä sininen tai punertava sävy sekä erittäin voimakas välke (orient). Irisointia jotkut kutsuvat "bensaläikkäväriksi".

ruskea_peac_nauha_yks_kohta.jpg

Valkoinen helmi ei siis ole valkoinen. Se voi olla valkoinen, sävyltään vaaleanpunertava, tai valkoinen, sävyltään harmahtava. Tai monen monta muuta vaihtoehtoa. Siksi kokonaisen nauhallisen kokoaminen keskenään yhteneväisistä helmistä on vaikeaa, ja saattaa kestää jopa kuukausia tai vuosia, ennen kuin tismalleen samaa sävyä olevat valkoiset helmet ovat löytyneet ja niistä saadaan kaulakoru aikaiseksi.

Usein markkinnoille tuotetaankin ns. commercial match -nauhoja, eli sellaisia, joissa nauhan helmien väri ja sävyt ovat "riittävän" samankaltaisia. Tällöin helmet sopivat mukavasti keskenään yhteen, mutta nauhan hinta ei nouse hirvittävän korkeaksi.

Siispä, mikäli mitään muita arvotekijöitä ei huomioida, helminauha on sitä arvokkaampi, mitä yhteneväisempi on nauhassa olevien helmien väri ja sävy. 

Luonnostaan helmen väri voi olla joko valkoinen, vaalea persikka/aprikoosi, laventeli, harmaa sekä etelämeren helmissä kultainen ja tahitinhelmissä musta (81 eri sävyä), pistaasi, munakoiso, peacock.

Kaikki muut värit ovat käsiteltyjä ja värjättyjä (useimmiten kiinalaiset makeanveden helmet). Värjäys on vain tapa lisätä helmien monikäyttöisyyttä, eikä välttämättä tarkoita, että helmi olisi jotenkin alempiarvoinen verrattuna luonnonväriseen. Myös värjätyissä helmissä on todella arvokkaita helmiä. 

Tahitihelmiä ja Etelämeren helmiä ei käsitellä muuten kuin puhdistamalla ja kiilloittamalla. Ainoa poikkeus on kokonaan tasaisen ruskeat tahitihelmet. Niiden kohdalla on syytä olla varuillaan ja lähtökohtaisesti olettaa, että ne ovat värjättyjä.

Akoyahemet käyvät usein läpi ns. pinkityksen. Maailman helmimarkkinoilla arvostetaan paljon vaaleanpunertavaan vivahtavia valkoisia akoyahelmiä - ja makeanveden helmiä myös - ja siksi ne usein saavat kevyen pinkin sävykäsittelyn, mitä ei virallisissa arvioinneissa lasketa kuitenkaan varsinaisesti värjäykseksi. 

Akoyanauha_pitka.jpg

Oheisen kuvan akoyanauha on saanut hennon pinkityskäsittelyn. Kuvassa se ei ehkä näy kovin selvästi, mutta päivänvalossa nauha on "terveen punertava". Makuasia onkin, pitääkö vaaleanpunaisesta vai ei.

Avainsanat: helmien arviointi, helmen laatu, aito helmi, värjäys, käsittely, jäljitelmähelmi, helmen hinta

Helmien luokittelu ja arviointi - osa 2. Muoto.

Sunnuntai 29.1.2017 - Pearly Parrot/Sirpa

tahitihelmet_puolibarokki.jpg

Uudessa kirjoitussarjassa käyn läpi tekijöitä, jotka valottavat helmien ja helmikorujen arvon määrittelyä. Mitkä tekijät tekevät jostain helmestä jotain toista suunnilleen samannäköistä huomattavasti hinnakkaamman?

Helmen laatuarviointitekijöitä on seitsemän: koko, muoto, väri, hohto, pinnan tasaisuus, helmiäiskerroksen paksuus sekä helmien keskinäinen yhteensopivuus (mikäli kyseessä on pari tai nauha).

Yleisimmin helmet luokitellaan joko A-asteikolla (esim. AAAA, AAA, AA+, AA, A). Toista arviointijärjestelmää, ns. A,B,C,D -asteikkoa käytetään lähinnä Tahitihelmien ja Etelämeren helmien arvioinnissa, mutta se voidaan muuntaa sopimaan myös muihin helmiin. 

Osa 2 - Helmen muoto

Helmen muoto on enimmäkseen lajittelutekijä, ei niinkään laatutekijä, mutta mitä pyöreämpi, sen arvokkaampi.

Helmistä muotoutuu luonnostaan enimmäkseen kaikkea muuta kuin täysin pyöreitä. Siksi täydellisen pyöreä helmi on pelkkiä muototekijöitä tarkasteltaessa kaikkein arvokkain, koska sellainen on harvinainen verrattuna kaikkiin muihin mahdollisiin muotoihin.

Virallisten ja yleisesti alalla noudatettavien määritysten mukaan helmeä voidaan pitää täysin pyöreänä, mikäli sen ympärysmitan erot useasta eri suunnasta mitattuna ovat alle kaksi prosenttia. 

Helmet jaotellaan seitsemään standardimuotoon. Täysin pyöreän lisäksi helmi voi olla lähes pyöreä (near round), ovaali, litistetty (button), pisara, puolibarokki tai barokki. Helmiä on runsaasti myös muun muotoisia, ja kaikki muut muodot ilmaistaankin sen mukaan, miltä ne näyttävät eli esimerkiksi palkki, risti, kolikko, neliö.

Lähes pyöreä helmi voi olla eri suunnista mitattuna yli kaksi prosenttia epäsymmetrinen, mutta helmestä on pitää kuitenkin pystyä havaitsemaan selkeä symmetrisyys ja pyöreys. Usein lähes pyöreäksi määritellyt helmet näyttävät paljaalla silmällä katsottaessa hyvinkin pyöreiltä.

Mikäli helmi näyttää epäsymmetriseltä, puhutaan puolibarokki- tai barokkihelmistä, jotka voivat olla pyöreähköjä tai epäsäännöllisen pisaran tai soikion mallisia. Toisinaan puolibarokki- tai barokkihelmien muoto on niin harvinainen, että helmen arvo nousee, toisinaan barokkihelmi saattaa olla arvokkaampikin kuin täysin pyöreä, kun katsotaan kokonaisuutta.

Ovaali helmi on silloin, kun se on täysin symmetrisesti soikea. Pisara puolestaan on sellainen helmi, joka on symmetrinen, soikea, mutta pisaran- tai päärynänmuotoinen, eli sen toinen pää on leveä ja toinen kapeneva. Pisaraksi voi kutsua ainoastaan täysin symmetristä muotoa, eli mikäli helmi halkaistaisiin pituussuunnassa kahtia, molemmat puolet näyttäisivät samalta. Mikäli näin ei ole, helmi on barokki.

Button eli litistetty pyöreä muoto (joskus myös nimellä potato) on kyseessä silloin, kun helmi on symmetrinen pyöreä, mutta navoiltaan painunut, vähän kuin tyhjenevä pallo. Näitä helmiä on runsaasti markkinoilla, eivätkä ne muotonsa puolesta ole kovin arvokkaiksi luokiteltavia.

Kuvissa barokkimuotoinen akoyahelminauha, ovaalin muotoiset korvakorut ja palkkimuotoinen biwa-helminauha.

korvak_persikka_ja_granaatit.jpg

akoya_barokki_pitka_lahi.jpg

iso_littea_persikka.jpg

Avainsanat: helmien arviointi, helmen laatu, aito helmi, jäljitelmähelmi, helmen hinta

Helmien luokittelu ja arviointi - osa 1. Koko.

Sunnuntai 22.1.2017 klo 20:41 - Pearly Parrot / Sirpa

Uudessa kirjoitussarjassa käyn läpi tekijöitä, jotka valottavat helmien ja helmikorujen arvon määrittelyä. Mitkä tekijät tekevät jostain helmestä jotain toista suunnilleen samannäköistä huomattavasti hinnakkaamman?

Helmen laatuarviointitekijöitä on seitsemän: koko, muoto, väri, hohto, pinnan tasaisuus, helmiäiskerroksen paksuus sekä helmien keskinäinen yhteensopivuus (mikäli kyseessä on pari tai nauha).

Yleisimmin helmet luokitellaan joko A-asteikolla (esim. AAAA, AAA, AA+, AA, A). Toista arviointijärjestelmää, ns. A,B,C,D -asteikkoa käytetään lähinnä Tahitihelmien ja Etelämeren helmien arvioinnissa, mutta se voidaan muuntaa sopimaan myös muihin helmiin. 

Osa 1. Helmen koko

Helmien koko ilmoitetaan aina millimetreinä pyöristettynä lähimpään 0,5 millimetriin. Helmen koko ei niinkään ole laatutekijä, mutta arvon määrityksessä se on keskeinen. Yleisesti ottaen, mikäli muita tekijöitä ei oteta huomioon, helmi on sitä arvokkaampi mitä suurempi se on.

Jokaisella helmityypillä on omat kokomarginaalinsa, jotka määrittävät kyseisen helmityypin yleisimmät koot. Esimerkiksi tahitihelmien kokomarginaali on 9-14 mm, toisinaan 16-18 millimetriin asti ja akoyahelmien koko vaihtelee 2-11 millimetrin välillä. 

Eli mikäli laatikossa on kahdet perintöhelmet, joissa toisessa pieniä akoyahelmiä ja toisessa isompia akoyahelmiä, pelkkä koko arviointitekijänä määrittelisi siis isommat akoyat arvokkaammiksi. Koko totuushan tämä ei ole, sillä kokonaisarvioinnissa pitää ottaa huomioon kaikki alussa luettelemani seitsemän tekijää. Pienemmistä helmistä tehty nauha saattaakin osoittautua paljon isompaa arvokkaammaksi, kun kaikki tekijät on käyty läpi.

Tärkeää on myös ymmärtää, että eri helmityyppejä ei pidä verrata keskenään koon suhteen, sillä esimerkiksi akoyahelmi, joka on 11 mm halkaisijaltaan, on akoyaksi hyvin iso ja erittäin harvinainen, ja siksi omassa lajissaan hyvin arvokas, kun taas suurikokoisiksi kasvavissa etelämeren helmissä esimerkiksi 11 mm kokoinen helmi on erittäin yleinen ja siksi ei omassa lajissaan vielä kovin arvokas.

akoya_AAA_lahi.jpg

southsea_helmet_vaal.harmaa.jpg

Avainsanat: helmen arviointi, helmikorun arvo, makeanveden helmi, merivesihelmi, helmen muoto väri koko hohto

Helmilajeista sekä simpukoista

Keskiviikko 6.4.2016 klo 18:05 - Pearly Parrot/Sirpa

Kiinnostaisiko saada vähän lisää knoppitietoa helmistä ja niitä "pyöräyttelevistä" simpukoista?

Tässä lyhyt johdatus teemaan:

                      Helmilajeista lyhyesti

MAKEANVEDEN VILJELLYT HELMET

Viljellään pääasiassa Kiinassa, jossa makeanveden helmiviljelytekniikka on kehitetty n. 1970-luvulla. Siitä lähtien Kiina on ollut johtava makeanveden helmien viljelyn osaaja ja viljely on maassa mittava elinkeino. Makeanveden helmiä on monenlaatuisia ja –muotoisia, ja ne ovat nykyään vieneet markkinoita mm. akoyahelmiltä ja Etelämeren helmiltä viljelytekniikoiden kehittyessä. Aiemmin makeanden viljellyt helmet olivat korkeintaan noin 8 mm läpimitaltaan, mutta nykyisillä uusilla ydinpalloistutusmenetelmillä voidaan saada aikaan jopa 12-13 mm suuruisia helmiä, jotka ovat selkeä haastaja mm. Etelämeren helmille edullisemman hintansa, mutta hyvän laatunsa ja näyttävän ulkonäkönsä ansiosta.

 

MERIVEDEN VILJELLYT HELMET, AKOYAT

Japanilainen  Kokichi Mikimoto kehitti merivesihelmien viljelytekniikan 1920-luvulla, jonka jälkeen akoyahelmet nousivat vuosikymmeniksi helmikorujen ikoniksi ympäri maailmaa. Viljellyt akoyahelmet hallitsivat maailman helmikauppaa aina siihen asti, kunnes Kiinassa opittiin viljelemään kaupallisesti hyväksyttäviä makeanveden helmiä. Laadukkaassa akoyahelmessä on paksu ja tasalaatuinen, syvähohtoinen helmiäiskerros. Yleensä laadukkaimmat akoyat tulevat edelleen Japanista. Kiinassakin akoyahelmiä viljellään. Kiinalaiset akoyat ovat pääsääntöisesti helmiäiskerrokseltaan ohuempia ja enemmän peruslaatuisia. Kiinalaiset akoyat ovat yleensä myös pienempiä, max 8 mm halkaisijaltaan. Suurin osa akoyahelmistä kooltaan 8,5 mm ja siitä ylöspäin ovat japanilaisia.

 

ETELÄMEREN VILJELLYT HELMET

Suuret, läpimitaltaan jopa 20 mm, pehmeästi hohtavat Etelämeren helmet kasvatetaan Australian pohjois-, luode- ja koillisosien merialueilla, Indonesiassa sekä Filippiineillä. Etelämeren helmi on Filippiinien kansallisjalokivi. Helmen viljely on erittäin tarkkaan säädeltyä ja laatukontrolloitua. Kaupallinen viljely käynnistyi 1950-luvulla. Etelämeren helmellä on erittäin tyypillinen, syvä ja tasainen hohto, joka syntyy helmien hitaan kasvun ja mikroskooppisen ohuiden, päällekkäisten helmiäiskerrosten ansiosta, jotka tekevät helmiäisestä hyvin paksun. Tyypilliset sävyt ovat valkoisen sävyt sekä kerma ja kulta. Etelämeren helmiä tekevä simpukka Pinctada Maxima on erittäin nirso sekä ruokansa että vesiolojensa suhteen. Useasta sadasta meren planktonlajista se kelpuuttaa ravinnokseen vain viisi. Mikäli vesiolot muuttuvat esimerkiksi lämpötilan muuttumisen tai hirmumyrskjen vuoksi, simpukat kärsivät.

 

TAHITIN VILJELLYT HELMET

Tummansävyiset, syvän hohtavat suuret Tahitihelmet viljellään Ranskan Polynesian alueella. Nimi Tahiti on harhaanjohtava, koska Tahiti on vain yksi alue, jossa helmiä viljellään. Suurin osa helmifarmeista sijaitsee Polynesian alueella hieman Tahitin saaria pohjoisempana.

Kaupallinen viljely käynnistyi 1960-luvulla. Tahitin viljellyt helmet ovat hieman Etelämeren viljeltyjä helmiä pienempiä, tyypillisesti 8-16 mm. Vaikka yleisesti puhutaan mustista helmistä, Tahitihelmet harvoin ovat mustia. Sävyt vaihtelevat valkoisesta tumman vihreän, harmaan, sinisen ja munakoison (aubergine) sävyjen kirjoon. Tahitihelmillä voi olla yli 80 eri sävyä.

 

     

Helmisimpukoista lyhyesti

Mitkä lajit tuottavat mitäkin helmeä?

PINCTADA MARTENSII

Akoya-helmet (japanilaiset)

PINCTADA CHEMNITZII

Akoya-helmet (kiinalaiset)

 

PINCTADA MAXIMA

Etelämeren helmet

Helmestä tulee sen värinen kuin sen simpukan sisähuulet ovat.

                      silver lipped oyster – hopeanhohtoiset helmet

                      gold lipped oyster– kullanhohtoiset helmet

 

PINCTADA MARGARITIFERA

Mustahuulisimpukka, black lipped oyster

Tahitihelmet

 

PINCTADA RADIATA

Persianlahden akoya-helmisimpukka, alkuperäiset ”oriental pearls” keskiajalta ->1950-luvulle, nyk. myös Välimerellä, viljelty harvoin. Nykyään viljely jälleen jonkin verran lisääntynyt.

 

PTERIA STERNA

Rainbow lipped oyster, sateenkaarihuulisimpukka

Tyyni valtameri, Amerikan rannikko, Kalifornian lahti

Cortez-helmet, erittäin harvinaisia. Vain yksi helmenviljelylaitos maailmassa viljelee näitä simpukoita ja helmiä. Viljely elpyi 1990-luvulla kolmen meribiologin ansiosta.

 

HYRIOPSIS CUMINGII, HYRIOPSIS SCHLEGELII

& HYRIOPSIS CRISTARIA

Kiinalaiset makeanveden helmisimpukat

(schlegelii-simpukat tekevät japanilaiset makeanveden helmet)

 

 

Aidot vai ei? Pieni helmiopas

Perjantai 30.10.2015 klo 20:08 - Pearly Parrot / Sirpa

Helmet ominaisuuksineen eivät ole monellekaan korun ostajalle tuttuja, ja usein asiakkaat kyselevät eri helmityypeistä, ja mitä mikäkin termi tarkoittaa.
Valitettavan usein olen myös aiheuttanut asiakkaalle pettymyksen, kun hän on tuonut aitona ulkomailta ostamansa helminauhan korjattavaksi, ja olen joutunut kertomaan, että nauhan helmet ovat kaikkea muuta kuin aitoja - ovatkin vain helmiäisvärillä päällystettyjä muovipalloja. Tunnettuja  "helmibrändejä" kuten Majorica-helmiä, myydään ulkomailla surutta oikeina helminä.
Toisinaan olen törmännyt myös väärinkäsitykseen, että viljellyt helmet olisivat sama kuin jäljitelmähelmet. Tai että viljellyt helmet ovat jotenkin huonoja, halpoja korvikkeita "oikeille" helmille. Näinhän ei ole.
Alla oleva (pitkä) artikkelini on luettavissa suppeampana myös toisaalla Pearly Parrotin infosivuilla kohdassa Helmitietoa, mutta nostetaanpa sitä nyt vähän eturiviin.

Helmet ovat jalokiviksi luokiteltavia, kautta vuosisatojen erittäin suuressa arvossa pidettyjä luonnonkiviä. Simpukoista löydettyjä luonnonhelmiä tiedetään käytetyn koruina ja maksuvälineinä jo muinaisessa Kiinassa, Egyptissä sekä antiikin aikana Kreikassa ja Roomassa. 

akoya_AAA_lahi.jpg

Luonnonhelmet ovat joko makeanveden tai meriveden helmiä. Meriveden helmiä ovat mm. suuret ja arvokkaat Etelämeren helmet, Tahitihelmet, Cortez-helmet sekä japanilaiset Akoyahelmet, jotka ovat monen mielestä ne kaikkein klassisimmat helmet. Markkinoilla olevat makeanveden helmet viljellään  95-prosenttisesti Kiinan alueella, missä helmituotanto on jo vuosikymmeniä ollut erittäin suuri elinkeino. 
Lisäksi myynnissä on runsaasti ns. jäljitelmähelmiä, joista tunnetuimpia ovat espanjalaiset Mallorca- ja Majoricahelmet. Jäljitelmähelmet ovat aina täysin keinotekoisia, vaikka niitä valmistusmaissaan myydäänkin usein "aitoina" -  valitettavasti. Jäljitelmähelmen pohjana on muovi- tai lasikuula, joka on pinnoitettu joko valkoisella tai värillisellä helmiäisesanssilla. Jäljitelmähelmiin käytetään paljon myös simpukankuorista sorvattuja palloja pohjamateriaalina. Tällöin käytetään usein termiä 'simpukankuorihelmet' tai 'osterinkuorihelmet'.
simpukakuori_lila_multic_vaijeri_lahi.jpg

Oikea vai jäljitelmä

Jäljitelmähelmet on yleensä melko helppo erottaa oikeista luonnonhelmistä, muun muassa pinnan liukkauden ja "ylitasaisuuden"  sekä liian täsmällisen yhteensopivuuden ja pyöreyden perusteella. Jäljitelmähelminauhan helmet ovat myös aina tismalleen samankokoisia, kun taas oikeat, jopa erittäin laadukkaatkin helmet ovat keskenään aina hieman erilaisia ja niiden pinta on vaihtelevampi ja myös hiekkapaperimaisemman tuntuinen.

Oikea helmi syntyy, kun simpukan sisään istutetun tai sinne joutuneen pienen ärsykehipun/ydinpallon ympärille simpukka alkaa kehittää mikroskooppisen ohuita helmiäiskerroksia. Helmiä tekeviä simpukoita on useita eri lajeja ja jotkut niistä ovat erittäin vaativia elinympäristönsä suhteen (esim. erittäin harvinainen Cortez-helmisimpukka).

Käytännössä kaikki nykyisin myynnissä olevat helmet, itse asiassa jo 1920-luvulta lähtien, ovat viljeltyjä helmiä. Niin sanottuja aitoja helmiä ei ole enää kaupallisesti hyödynnettävissä. Niihin saattaa törmätä nykypäivänä vain jonkin antiikki- tai perintökorun kohdalla. Yhtä kaikki, viljellyt helmet ovat samanlaisia luonnon jalokiviä kuin entisajan aidot helmet, simpukka tekee helmen, mutta ihminen vain auttaa syntyprosessin alkuun.

Helmikorun hinta

Viljeltyjen helmien hintahaitari on valtava. Halvimmat makean veden helmet saattavat maksaa muutaman euron, ja kalleimmista yksittäisistä Etelämeren helmistä on maksettu satoja tuhansia. Vuonna 1990 maksoi Sothebyn huutokaupassa myyty Etelämeren helminauha täydellisen pyöreistä helmistä peräti 2,2 miljoonaa dollaria. Maailman suurissa helmihuutokaupoissa ei ole mitenkään epätavallista maksaa satoja tuhansia dollareita yhdestä laadukkaasta helminauhasta.
Helmen laatuun ja arvoon vaikuttavat helmen väri, koko, hohto, helmiäiskerroksen paksuus, helmen muoto, mahdolliset pintavirheet ja viimeistely. Myös helmen harvinaisuus vaikuttaa hintaan: suuret Etelämeren helmet ja tummat Tahiti-helmet ovat huomattavan hintavia.
Makeanveden helmituotanto on hyvin erilaista verrattuna vaikkapa Tahitihelmien tuotantoon. Simpukat vaativat täysin erilaiset elinolosuhteet ja hoitoprosessin, mikä osaltaan vaikuttaa helmien hintaan. Yksi makeanveden helmisimpukka saattaa tehdä kerralla jopa 80 helmeä, kun yksi Tahitihelmisimpukka (mustahuulisimpukka, Pinctada Margaritifera, sateenkaarihuulisimpukka, Pteria Sterna) tekee kerrallaan vain yhden helmen.
Makeanveden helmi voi myös olla hyvin arvokas, jos se on muodoltaan täydellisen pyöreä, pinnaltaan virheetön, tasaisen värinen, värjäämätön ja kaunis hohdoltaan. Suuri koko nostaa hintaa.
Helmikorujen hintaan vaikuttaa myös se, että ne tehdään täysin käsityönä. Helminauhat punotaan helmisilkkiin ja helmien väliin tehdään aina solmu. Solminta estää helmiä hankautumasta toisiaan vasten ja kulumasta, mutta myös lisää helminauhan eloisuutta ja hohtoa. Lisäksi kun joka helmen välissä on solmu, nauhan mahdollisesti katketessa ainoastaan yksi helmi pääsee putoamaan, ei koko nauhan mitta.
Laadukkaassa helminauhassa solmut ovat tasaisia ja napakasti helmissä kiinni. Huolellinen solminta takaa kestävän ja kauniin lopputuloksen.
isot_nuggethelmet_natural_lahi.jpg

Tasaisen, arvohelmille kelpaavan solmintakäsialan oppiminen vaatii kymmeniä ja taas kymmeniä punontaharjoituksia, valtavasti kärsivällisyyttä ja nöyryyttä aloittaa työ alusta niin monta kertaa, että lopputulos on ensiluokkainen.

Helmikorua hoidettava hellästi

Helmi on hyvin pehmeää ainetta ja helmiäiskerros naarmuuntuu helposti. Jalokivien kovuutta mittaavalla ns. Mohsin asteikolla kovin jalokivi timantti saa arvon 10 ja helmi arvon 3-3,5. Siksi kovempaa materiaalia olevat jalokivi- ja jalometallikorut naarmuttavat helmiä. Helmi on myös herkkä kemikaaleille, helmen pinta syöpyy hyvin helposti.
Helmet pitää pukea päälle vasta kun kosmeettiset aineet kuten hajuvesi tai hiuslakka on laitettu ja kuivunut. Käytön jälkeen helmikoru olisi hyvä pyyhkiä kostealla liinalla. Helmikorua ei koskaan saa puhdistaa millään puhdistusaineilla eikä puhdistuksessa saa käyttää hankaavia aineita, karheita liinoja tai harjaa. Mikäli helmikoru on pahasti likaantunut, se voidaan pestä erittäin miedossa saippuavedessä ja kuivata pehmeällä liinalla, jonka lisäksi sen on annettava rauhassa kuivua täysin kuivaksi tasaisella alustalla, sillä jos helmisilkki on kosteaa kun helminauhaa käyttää, helminauha venyy hyvin nopeasti käyttökelvottomaksi.
Helmien kanssa ei pidä mennä suihkuun tai uimaan ja helmisormus pitäisi riisua käsien pesun ajaksi.
Helminauhoissa käytettävä helmisilkki venyy ajan mittaan ja nauha löystyy. Nauha voidaan ja se pitäisikin punoa uudelleen säännöllisesti. Mikäli helminauhaa käytetään lähes päivittäin, punonta olisi hyvä uusia kerran vuodessa.

Erilaisia helminauhatyyppejä

Helminauhan sopivuuteen erilaisten vaatteiden kanssa sekä eri tilanteissa vaikuttaa sen pituus. Yleisimmät pituudet ovat:
Choker: 30-40 cm. Napakasti kaulan ympärillä istuva helminauha, usein kaksin- tai kolminkertainen.
Collier: 35-40 cm. Kuten choker, mutta yksinkertainen. Sekä choker että collier sopivat hyvin klassisten o- ja v-aukkoisten neuleiden kanssa.
Princess: 40-50 cm. Ulottuu hieman solisluiden alapuolelle. Hoikentaa kaulalinjaa. Sopiva pituus irrallisen helmiriipuksen lisäämiseen helminauhaan.
Matinee: 50-60 cm. Voidaan pitää yhdenkertaisena kaulalla tai monikerroin ranteessa. Sopii riipuksille.
Opera: 70-80 cm. Yhdenkertainen, klassinen helminauha iltakäyttöön. 
Rope: n. 80-100 cm tai pidempi, napaan asti ulottuva. Monikäyttöinen, voidaan pitää pitkänä yhdenkertaisena tai useaan kertaan eri tavoin kiedottuna.
Kysy lisää helmistä! sirpa@pearlyparrot.fi
Tekstin tai sen osien lainaaminen ilman Koruliike Pearly Parrotin lupaa on kielletty.

Avainsanat: Aidot helmet, viljellyt helmet, jäljitelmähelmet, makeanveden helmet, merivesihelmet, tahitihelmet, akoyahelmet, etelämeren helmet, helmenviljely, helmenpunonta, helmikorut

Onnea minulle!

Torstai 19.3.2015 klo 12:40 - Pearly Parrot/Sirpa


pioni

Tässäpä kuulkaa vietellään näinä päivinä synttäreitä – ainakin näin omassa seurassa ja työn merkeissä. Aika on hurahtanut, ja kun posti toi uuden pysäköintiluvan juuri, huomasin, että vuosihan tässä on kivijalasta kurkittu.

Nopeasti se hurahti, ensimmäinen vuosi. Kun nyt katson taaksepäin, se tuntuu todelliselta oppivuodelta. Ei niinkään varsinaisen työnteon kannalta, vaan erityisesti yrittäjyyteen liittyvien asioiden oppimisessa. Uskon vakaasti, että tämä alkava toinen vuosi on helpompi ja sujuvampi kaikin puolin, kun on jo kerran mokannut lähes kaikki asiat… Nyt olen paljon enemmän kartalla kaikkien hallintoon liittyvien paperisotien, kirjanpidon, markkinoinnin, pankkiasioiden ja ties minkä viranomaisasioinnin kanssa.

red_devildevil

Mietin tässä termiä yrittäjä. Olen samaa pohtinut aina välillä aiempinakin yrittäjyysvuosinani, mutta nyt se jälleen pulpahti mieleeni. Sanalla on mielestäni jännä kaiku, toisaalta positiivinen, toisaalta vähän negatiivinen. Yrittäjä positiivisessa mielessä yrittää, pyrkii eteenpäin, yrittää onnistua, mutta toisaalta ”yrittäminen” sisältää jotenkin epäonnistumisen sivuvivahteen. Että siinähän se yrittää, mutta… Mutta niinhän puhutaankin yrittämisen riskistä, eli epäonnistumisen mahdollisuus on vähän niin kuin sisäänkirjoitettu yrittäjän elämään. Minä olisin itse mieluummin jonkin positiivisemman termin edustaja, jos sellainen meille yrittäjille keksittäisiin.sisatilat_pp

En kyllä parempaakaan termiä tälle työnteon muodolle keksi.


Niin kuin olen jo monesti näissä kirjoituksissa tuonut esille, tämä hyppääminen pois omalta vanhalta mukavuusalueelta aivan tuntemattomaan on ollut elämäni paras päätös. Vaikka olen vuosien mittaan saanut tehdä kiinnostavia töitä paljonkin ja olen työskennellyt mukavissa työpaikoissa, en ole koskaan – en koskaan – kokenut tällaista työteon iloa, ja innostusta siitä, että PÄÄSEN töihin. Ihan kuin ei töihin tulisikaan, vaan omaan henkilökohtaiseen virkistyspäiväänsä. Joka päivä. Tämä vain on niin kivaa! Vaikka tässä ei juuri rikastuminen häämötä, niin onnellisuusaste on sitäkin suurempi.

Olen saanut niin paljon positiivista palautetta tuotteistani, tarjoamastani ainutlaatuisesta osaamisesta ja palvelusta, että olen aivan häkeltynyt. Asiakkaat ovat löytäneet pikkuruisen kivijalkani, ja monet jo tulevat uudestaankin.

believe_yourself

Niin että onnea minulle!

Huippupäätöksestä, yrittämisestä, yritteliäisyydestä, ja ennen kaikkea itseeni uskomisesta. Tästä on niin hyvä mennä eteenpäin.

 

Avainsanat: yrittäjyys, yrittäjä, kivijalkakauppa, liiketilat, kaupunginosa, lähipalvelut, myynti, mainonta, markkinointi, koruliike

Putiikkien idylliä Etu-Töölössä

Keskiviikko 4.2.2015 - Pearly Parrot/Sirpa

Pitkästä aikaa taas muutama sana tänne blogiinkin. Olen saanut niin mukavaa palautetta näistä pienistä kivijalkayrittäjyyden tuokiokuvista, että ihan huono omatunto tulee, kun niin kovin harvoin viime aikoina olen ehtinyt kirjoittelemaan. Mutta kiitos ihanasta palautteesta!

Viime päivinä olen ollut aivan erityisen iloinen ja onnellinen siitä, että onnistuin löytämään liiketilan juuri täältä, missä olen. 

sisatilat_pp

Etu-Töölö on uskomattoman tunnelmallinen, hienostunut ja tyylikäs ympäristö, mutta samalla urbaani ja hyvin arjen elämässä kiinni. Alueena ihan helmi!

****

Talot ovat kauniita, hyvin hoidettuja, ihanasti maalattuja, värikkäitä, kuin karkkien kääreitä. Niistä henkii vuosikymmenien historia, mutta samalla esimerkiksi kivijalkakaupat ovat aivan tätä päivää. Museokatu ja Cygnaeuksenkatu ovat oikea putiikkien keskittymä! 

****

Kaiken ei todellakaan tarvitse sijaita ydinkeskustan keskipisteessä. Täällä kivenheiton päässä Kampista on oikea pikkukauppojen aarreaitta, Töölön vastine vaikkapa Korkeavuorenkadun putiikkimaailmalle.
Tunnelma on kotoisa, hintataso sovelias ja koska me yrittäjät viihdymme täällä, uskon sen heijastuvan hyvänä palveluasenteena ja aitona kivijalkatunnelmana asiakkaille.
****
mustat_makeanvedenhelmet.jpg
Erityisliikkeissä on tarjolla tuotteita, joita ei välttämättä löydy mistään muualta.
****
ikkunakuvat
Tuossa Museokadulla on mitä ihanimpia kahviloita ja ravintoloita, illanviettopaikkoja, on lähiruokakauppaa, kukkakauppaa, kristallituotteiden kauppa, upeita kampaamoja, kauneussalonkeja, kodinkone- ja keittiökauppoja, taidegalleria, antiikkiliikkeitä. Myös uusia vaatekauppoja on avattu hiljattain. Museokatu on pitkä, aluetta halkova katu, joka jatkuu Runeberginkadulle asti ja sen ylikin.
****
"Omalla kadullani", Cygnaeuksenkadulla, on voileipäpuotia,
tanskalainen_voileipa
antikvariaattia, kampaamoa, kauneushoitolaa, kynsihoitolaa...ja yksi tietty helmikorupuoti, hehe ;D
Näille kulmille on tullut itseni lisäksi lukuisia uusia yrittäjiä viime kuukausien aikana. Uskoisin, että alueen kohtuullinen vuokrataso on alkanut houkutella yrittäjiä takaisin näille seuduille pois ydinkeskustan ylihinnoitelluista liiketiloista.kansallimuseon_torni
****
Oman pittoreskin tunnelmansa alueelle luo upea Kansallismuseo ja sen joka suuntaan kattojen yllä näkyvä teräväkärkinen torni. Temppeliaukion kirkko on aivan nurkalla, samoin Musiikkitalo ja Finlandiatalo.Tämä on todella fantastinen ympäristö yrittämiselle. 
 


Suosittelen kaikille lämpimästi: tulkaa tutustumaan näihin viihtyisiin ja eläviin katuihin kauppoineen, kahviloineen ja nähtävyyksineen!


 

Avainsanat: yrittäjyys, yrittäjä, kivijalkakauppa, liiketilat, kaupunginosa, lähipalvelut, myynti, mainonta, markkinointi, koruliike

Minä teen päinvastoin

Tiistai 6.1.2015 - Pearly Parrot/ Sirpa

Pitkien jouluvapaiden jälkeen aloin jo kaivata työn ääreen. Tontut pois ikkunasta ja raikkaita tunnelmia tilalle! Sormet ja mieli paloivat jo tekemään uusia aiheita. Näyteikkunan somistuksen uusiminen aloitti siis uuden työvuoden.

nayteikkuna_koko

Raikkaita tunnelmia tuli vuoden alkuun muutenkin kuin vain ikkunaa uudistamalla. Päätin nimittäin luopua verkkokaupasta - ainakin toistaiseksi. Katsotaan, mitä tapahtuu. Joku jo ehti kysymään, että Miksi Ihmeessä. Kaikkihan kuulemma menevät verkkoon nykyään. Ja luki lehdessäkin, että verkkokauppa kannattaa, muu ei. No ei se kyllä hirveän kannattavaa ollut. Siksipä se meneekin nyt tauolle, kehittymään ja jalostumaan.

EDIT: VERKKOKAUPPA AVATTU UUSITTUNA SYYSKUUSSA 2015!

siniset_korvikset

tummansininen_antrasiiteillaTämä oman puodin pitäminen on siitä hauskaa puuhaa, että koko ajan voi olla oma koekaniininsa. Voi kokeilla juttuja, toimiiko jokin vai eikö. Sitten voi kokeilla jotain muuta. Koko ajan oppii lisää ja saa perspektiiviä aiemmin tehtyihin asioihin. 

Tämä näkyy niin näyteikkunasomistuksessa kuin verkkokaupan pyörittämisessä. Molemmissa olen kokeillut erilaisia lähestymistapoja, ja juuri nyt on todella raikas olo kummankin suhteen.

nayteikkuna_pp

Pois turha sälä nurkista ja esille ne asiat, jotka ovat oikeasti tärkeitä. 

Tervetuloa kivijalkaan kokemaan sen tunnema! Eikä se edes maksa enempää :)

Love my work <3

Avainsanat: korut, koruliike, kivijalkakauppa, verkkokauppa, myynti, mainonta

Onpa ollut vuosi!

Tiistai 16.12.2014 klo 22:56 - Pearly Parrot/Sirpa

joulusomistus1

Joulu ja vuoden loppu ovat aivan ovella.

Muutama myyntipäivä jäljellä. Vaikka ihan vielä ei ole täyttä vuotta täynnä tällä pienellä koruyritykselläni, aika lähellä synttäriä jo mennään. Pearly Parrothan starttasi kuta kuinkin viime tammikuun alussa. Aluksi vain verkkokauppana ja sitten maaliskuusta eteenpäin myös kivijalassa.

Onpa ollut vuosi! En kyllä vielä vuoden 2013 lopulla olisi voinut kuvitellakaan olevani nyt tässä. Olen saanut luoda konseptin, jota ei aiemmin ole ollut olemassa, kauniit tuotteet, työskennellä sen kaiken kauniin keskellä, oppia joka päivä uutta, kehittyä tekijänä. olen tavannut fantastisia ihmisiä, saanut kokea huikeita onnistumisen tunteita. Kohdannut harmeja, rahanmenetystä ja selvinnyt jopa murrosta. Yrittänyt, erehtynyt, yrittänyt uudelleen. 

Jos jotain vuoden aikana olen oppinut, niin sen, että juuri mikään ei tässä hommassa mene kuten on aluksi suunnitellut. Sellaiset pikkuiset asiat kuten budjetti, markkinointisuunnittelu tai sisäänostopäätökset ovat osoittautuneet melko liikkuviksi elementeiksi. Myös alkuperäiset ajatelmat korujen valmistamisesta ja kaupaksi saamisesta ovat kokeneet melkoista ravistelua kuukausien kuluessa. Pettymyksiä, huolta, epäuskoa, epätoivoa. Toivoa, järjetöntä optimismia, uusia kokeiluja. Melkoista vuoristorataa tämän junan businesvaunussa.

Palkitsevinta on kuitenkin ollut, että koko ajan, enemmän ja enemmän, hiljalleen, omaa suunnitteluani ja tuotantoani olevat helmikorut herättävät kasvavaa kiinnostusta, olen saanut tehdä tuotteita, jotka ovat juuri sitä, mitä asiakkaat ovat etsineet, olen saanut positiivista palautetta ja pystynyt ilahduttamaan asiakkaita voimalla tarjota heille juuri sellaisen tuotteen, jota he eivät ole muualta löytäneet. Eli se mitä alunperin lähdin kokeilemaan ja tekemään, toimii!

Vaikka vielä on pitkä matka siihen, että tästä työstä on oikeasti elinkeinoksi, ja vastoinkäymisiä putkahtelee eteen tuon tuosta, olen edelleen aivan järjettömän iloinen, että uskalsin ottaa askelen uudelle uralle ja ulos vanhasta mukavuuspiiristä. 

Mukavin tunnelmin ja paljon oppineena, edelleen luottavaisena mutta varmasti harkitsevampana odottelen jo uutta vuotta. 

Toivotan teille kaikille rauhallista ja kaunista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta. Nähdään kivijalassa!

joulusomistus2

Avainsanat: Yrittäjä, uranvaihto, kivijalka, koruliike, korut, helmikorut, muoti, markkinointi

Odottavan aika on jännittävää

Tiistai 11.11.2014 klo 22:44 - Pearly Parrot/Sirpa

Kivijalassa koruja hoivataan hyvin ja vähän lellitäänkin ;) Ne ovat saaneet oman sohvan. Siinä ne vuorollaan odottelevat joulun tuloa :)

Tämä kuva ja muita kuvia kivijalasta ja tuotteista löytyy myös Instagramista, @pearlyparrot.

korusohva

Mielessä on monia mukavia ajatuksia ja jännittäviäkin tunnelmia,  kun ensi kertaa tulee ihan oikeasti koettua se paljon mediahuomiotakin yleensä saava JOULUMYYNTI. Sehän on jokavuotinen puheenaihe ennen joulua – miten paljon joulumyynniltä odotetaan, miten se pelastaa kaupan alalla muuten huonosti menneen vuoden, miten on merkkejä, että lahjoja ostetaan edellisvuotta enemmän… ja mitä kaikkea.

Muutama päivä sitten luin Kaupan liiton tiedotetta siitä, että joulu on vähittäiskaupan vuoden tärkein sesonki, joka myynnin lisäksi nostaa myös työllisyyttä, erityisesti nuoret työllistyvät joulun aikaan kausitöihin. Joulukauppa kasvattaa myyntiä jopa neljänneksellä keskimääräiseen kuukausimyyntiin verrattuna. Tosin huono yleinen taloustilanne varjostaa joulukauppaa, toppuuteltiin.

Toinen aiheeseen liittyvä uutinen  käsitteli verkkokauppaa, joka myös arvioiden mukaan hyötyy joulumyynnistä huomattavasti. Kaikesta vuoden aikana tehdystä verkkokaupasta 17 prosenttia tehdään joulukuussa. Ja kuulemma 11. joulukuuta on suomalaisten The Verkkokauppa –päivä, silloin me shoppailemme netissä peräti  54 miljoonalla eurolla, eli 9,8 euroa jokaista suomalaista kohden.

Aikamoista. Yhtenä päivänä. Näinä huonoina taloudellisina aikoina.

Miten tämä sitten näkyy pienessä kivijalassa? Sen ensimmäisessä joulussa? Tässä ollaan kyllä kovin jännän äärellä. Uskoisin, että joulun aika on nyt se totuuden hetki, ovatko asiakkaat todella löytäneet/löytämässä liikkeen.  Oikeastaan valtaisaa tulovirtaa enemmän odotan uusien asiakkaiden - löytäjien – tulemista.  Ihmisiä. Kanssakäymistä. Vuorovaikutusta. Kokemuksia. Asiakkaat tekevät kaupan. Muussakin mielessä kuin rahantuojina. Odotan sitä virettä, jota sisään astuvat ihmiset tuovat mukanaan. Ilman asiakkaita kaupat ovat vain varastoja. Vähän niin kuin puhelin ilman akkua. Tai niin kuin ostamani omenapiirakan pala, josta puuttui omenahillo.

Joulumyyntiin valmistaudutaan meillä koko ajan, tuotteiden esillepanossa ja uuden jatkuvassa luomisessa. Nämä ovatkin aivan ihania aikoja, joka päivä saa miettiä, mitä kivaa seuraavaksi tekisi. Pientä kiirettä koko ajan, mukavasti. Vähän kuin tonttujen työpajassa.

Joulutunnelmaan siis on matka jo alkanut. Ehkä hauskinta kaikessa on se jouluun liittyvä luovuus, koristelu, lämmön luominen ja hyvä mieli. Ensi viikolla avautuu kivijalan jouluikkuna, jota on suunniteltu jo elokuusta lähtien. Ikkunasomistus on yksi parhaita puuhia, mitä tähän puodinpitoon liittyy. Tulisipa jo viikonloppu, että pääsisi rakentelemaan!

Mukavia jouluvalmisteluja kaikille! Muistetaan shoppailun ja kiiruhtamisen keskellä,  että joulu jokaiselta löytyy sydämestä.

 joululyhdyt

Avainsanat: joulu, kauppa, korut, lahjat, verkkokauppa, myynti, asiakkaat

Uuden tien kulkija - hämmentynyt yrittäjä

Sunnuntai 26.10.2014 - Pearly Parrot/Sirpa

Yrittäjyys herättää monenlaisia ajatuksia. Täällä kivijalassa puuhaillessani tulee pohdittua menneisyyttä ja nykyisyyttä, muun muassa. Mitä on tehnyt, mihin on luullut päätyvänsä, mihin ei päätynyt ja mistä itsensä löytääkään.

katukyltit

Ennen tätä kivijalkayrittäjyyttäni toimin viisitoista vuotta yrittäjänä aineettomien asioiden parissa. Työni oli myydä ajatuksiani ja niistä jalostettuja tekstejä, erilaisia viestintäpalveluja ja monenlaista tuotetta, jota ei aina kovin selkeästi pystynyt määrittelemään tuotteeksi. Kunnollista CV:täkään ei saanut aikaiseksi, kun ei siihen ollut mitään selkeitä tehtäviä kirjattavaksi.

Työni kulki aina mukanani, pään sisällä. Aineettomien asioiden ja aineettoman osaamisen myynti ja markkinointi tuntui ajoittain todella vaikealta. Ei ollut ojentaa asiakkaalle kuin vakuutteluja siitä, että ajatus kantaa. Toisaalta sellainen yrittäjyys oli helppoa: ei ollut tuotteiden painolastia, ei ontuvaa varastokirjanpitoa, ei rahoja kiinni materiassa, ei huolta siitä, saako sijoitettuja varoja koskaan takaisin. Kirjanpitokin oli lastenleikkiä nykyiseen verrattuna.

Nyt on erilaista. Olen ollut toisaalta ihastuksissani, toisaalta yllättynyt, miten erilaista yrittäjyys voi olla, ihan jo näiden kahden kokemani kautta. Olen tavallaan hypännyt äärilaidalta toiselle. Tämä aineettomuuden ja konkretian vastakkaisuus aiheuttaa minulle lähes päivittäin tunnevaihteluita paniikista huikeaan onnentunteeseen. Väillä hämmästelen ikään kuin sivullisena katsoen, mitä oikein on tapahtumassa ja miten suuren loikan olen tehnyt.

Konkreettisten tuotteiden myynti ja markkinointi on näkyvämpää – ei välttämättä helpompaa – ja sitä kautta perille menevämpää kuin aineettoman osaamisen myynti. On myös jotenkin enemmän yrittämisen tuntu, kun on fyysinen yritys, liiketila, jossa homma toimii. Työ on vuosien rajattomuuden jälkeen saanut rajat. On erikseen kotielämä ja työelämä. Toisaalta ajankäyttö on paljon joustamattomampaa kuin ennen. Olen joutunut totuttelemaan työaikoihin, minulle kummallista, vaikka suurimmalle osalle ihmisistä täysin normaalia. Onneksi yksinyrittäjänä saan vaikuttaa ajankäyttöön kuitenkin melko joustavasti edelleen.

Suurin ero vanhaan on kuitenkin tuote. Tuotteet.

sininen_unelma_rannekoru

Yksi iso asia mihin väsyin entisessä elämässäni, oli juuri tuo tuotteiden aineettomuus, se ettei välillä oikein itsekään saanut kiinni siitä, mitä on myymässä tai valmistamassa. Ajatusprosessin pakottaminen käyntiin silloinkin kun se ei tuntunut hyvältä, tietopuuron jalostaminen päivästä toiseen, se sattui päähän. Asiakkaalle jonkin sellaisen myyminen, mitä ei ole vielä olemassa, muuttui ajan myötä rasittavaksi.

Ne olivat monessa suhteessa hienoja ja kiinnostavia vuosia, mutta nyt tuntuu hyvältä, kun on ojentaa asiakkaalle oikea, fyysinen, näkyvä tuote: tämä on sinulle sopiva. Ei tarvitse vakuuttaa, että hyvä siitä tulee, vaikka et vielä sitä näekään. Konkreettiset tavarat näkyvät, tuntuvat ja ovat sovitettavissa. 

Hämmästyin päivittäessäni verkkokauppaani, miten hurjan nopeasti kaikki on laajennut. Vielä hetki sitten elin tuota ajatuskauppiaan elämää, ja vielä hetki sitten käynnistelin tätä nykyistä kauppiasuraani pienesti ja varovasti rannekoruista aloittaen. Nyt, vain vajaan vuoden kuluttua, verkkokaupassani on kaksitoista erilaista tuoteryhmää, pitkälti toistasataa tuotetta, joista suurin osa on omaa toteutusta, ja lisäksi tämä kivijalkamyymälä. Se on oikeasti häkellyttävää.

oma_sormus

Mitä kaikkea sitä elämässään voikaan tehdä. Tämänkin.

(Tämä on harjoitustyönä Kelloseppäkoulussa jalometallitunneilla alusta lähtien tekemäni hopeasormus)

 

 

 

Avainsanat: yrittäminen, yrittäjyys, kivijalka, tuotteet, myynti, markkinointi

Tervetuloa, maksavat asiakkaat!

Sunnuntai 5.10.2014 klo 15:36 - Pearly Parrot/Sirpa

Tervetuloa, maksavat asiakkaat. Tai sellaisiksi haluavat. Ne, jotka ovat päättäneet asioida maksamatta, menkää jonnekin muualle. Vaikka sinne h-alkuiseen paikkaan. 

Viime aikoina on ollut kivijalkarintamalta aika mediahiljaista. Se johtuu pitkälti tästä:

ikkunarikko

Kävi siis maksamattomia asiakkaita. Ja kyllä, noin pienestä kolosta lähti tavaroita. 

Onneksi vauriot ja vahingot jäivät aika pieniksi. Toisaalta ne jäivät sen verran pieniksi, että koituvat omaksi tappioksi, koska eivät ylitä vakuutusten omavastuuta. Ja ihan sama, onko kyseessä pieni vai iso vahinko, mikä hirveä määrä ylimääräistä vaivaa tuollaisesta koituu: poliisiasiointi, vakuutusasiointi, korjausten järjestäminen, siivous, uudelleen somistus, ja vaikka mitä muuta. Monen monta tuntia lisätyötä.

Eipä siis ole paljoa huvittanut päivittää kuvia tai sanoja. Vähän hiljaiseksi vetää, pienikin tunkeutuminen. Ja varovaiseksi. On harmillista, että tuollaisten hyypiöiden takia en voi enää pitää ikkunassa näkyvillä tuotteita siinä laajuudessa kuin haluaisin. Olen myös miettinyt, että facebook, joka on mitä upein markkinointikanava, tuo myös omat riskinsä turvallisuudelle. Sääli, jos maksavia asiakkaita palvelevaa toimintaa ja tiedotusta joutuu supistamaan kriminaalien takia.

Tässä kohdassa nyt tiedoksi kaikille MAKSAMATTOMILLE: ei kannata. Turvatoimia, vartiointia, hälytysjärjestelmiä ja kameravalvontaa on tehostettu nyt siinä määrin, että ÄLKÄÄ YRITTÄKÖ. DON’T TRY IT. SERIOUSLY.

Lisäksi on käynyt muunlaisiakin maksamattomia. Vielä siivoilin lasinsiruja lattialta ja odotin ikkunankorjaajaa, kun jo ovesta tunki ensin yksi täti rahaa ruinaamaan, koska oli niin suuri tarve. Ja eipä aikaakaan, kun seuraavat postikortinmyyjät saapuivat. Ikään kuin meikäläisen rahavarat ja avustushalukkuus jotenkin lisääntyisivät, kun omaisuus rikotaan ja viedään.

Mielelläni autan hädänalaisia, ja yksityiselämässä olen mukana tukemassa useaakin avustus- ympäristö-, päihdekuntoutus- ja katastrofikohdetta. Mutta tuossa tilanteessa ei oikein pystynyt suhtautumaan kovin myötäsukaisesti. Varsinkin, kun tämä ei nyt varsinaisesti ole kovin tuottoisa työsarka muutoinkaan.

Tein tässä kuun vaihteen kassa-analyysin. Ihanan vilkkaan ja hengeltään positiivisen elokuun jälkeen syyskuu on ollut sekä henkisesti että taloudellisesti aivan kamala. Arvaattekos, paljonko oli kuun myynti? Ajattelin kertoa sen tässä ihan julkisesti. Viisisataaneljäkymmentäkuusi euroa. Repikää siitä, varkaat ja rahanpyytäjät, kiitos vain lisäkuluista.

Kuun aikana minua ilahdutti peräti kaksitoista maksavaa asiakasta. Tosin sama suuntaus on isommillakin kello- ja jalometallialan liikkeillä. Hiljaista on lähes joka kaupassa. Ja kulut sen sijaan… monikertaiset tuohon massiiviseen tulovirtaan nähden.

Nämä ajat… tiesin tämän oikein hyvin jo kauppiaaksi ryhtyessäni. Koko ajan olen naureskellut, että koruliikkeen pitäminen on luultavasti maailman kallein harrastus heti purjehtimisen jälkeen.

Tästä ei voi muuta kuin lähteä ylöspäin. Ja uskon vakaasti, että loppuvuotta kohden tilanne paranee. Tulossa on isänpäivä ja joulu, ja luulenpa, että kivijalan kulmillakin tarvitaan molempia lahjoja.

Sen lisäksi, uskon vakaasti tähän pikku kivijalkaani. Ei Roomaakaan rakennettu yhdessä päivässä...

Positiivista – siis todella hykerryttävää – kaikessa on se, että parhaiten myyvät tuotteet ovat alusta asti olleet omat helmikoruni, siis Pearly Parrot -helmikorut! Se jos mikä antaa uskoa siihen, että teen jotain, mikä kiinnostaa ja millä on mahdollisuuksia.

multicolor_karpalo_yks.kohta

Piti jo kiireesti alkaa tehdä oikein urakkatyönä lisää koruja, kun huomasin myyneeni lähes kaikki valmiit vaihtoehdot. Melkein jouduin myymään eräälle asiakkaalle ei-oota, kun tietyn värisävyn nauhat olivat päässeet loppumaan. Onneksi löytyi kuitenkin vielä yksi sopiva.

pearly_orrella

Nämäkin nauhat, joita Pearly tässä vahtii, tuskin ehtivät esille, kun olivat jo ostettu.

Ja nyt on taas muitakin värivaihtoehtoja tarjolla, keltaista, vihreää, kullanväristä, vaaleaa, tummaa, ja erityisesti syksyisiä kauniita ruskean sävyjä.

punainen_vallatonruskean_savyja

 

Sellainen haave tässä on kivijalasta kurkkiessani noussut mieleen, että olisipa ihanaa, jos jokainen Pearly Parrotin facebook-tykkääjä (noin 600) tekisi yhden ostoksen kaupassani tai verkkokaupassani. Vaikka jouluksi. Se vasta olisi jotain se :)

Jatketaan syksyä eteenpäin ja katsotaan, mitä se tullessaan.

-----------

Avainsanat: asiakkaat, raha, tulot, kulut, myynti, tuotteet, kivijalka, helmet,

Kivijalan syysasu - tunnelmakuvia

Maanantai 15.9.2014 klo 22:55 - Pearly Parrot/Sirpa

Kivijalkaan on asettumassa syksyn tuntu. Se on mukavaa. Siksi pikkuruinen näyteikkuna sai syysasun.

syysikkuna

Aika kivoja värejä ja koristeita löytyi, nuokin pienet linnut oksillansa. 

Toisessa kuvassa ne näkyvät paremmin. Carbotti on muuten se italialainen laukkumerkki, jota kivijalasta löytyy. Eikä muuten löydy kovin monesta paikasta muualta.

Syysikkuna_linnut

Tässä vielä vähän yksityiskohtia. Ikkunasomistus on aika kivaa puuhaa. Saa miettiä asetelmia, ryhmittelyjä, värejä, rytmiä... Luovuusterapiaa :)

Tosin nämäkin kuvat ovat ehtineet jo vanhentua, sillä olen koko ajan säätämässä jotain ja korut siirtyilevät sinne tänne :D Mutta hetken tuotteet olivat tuolla lailla. Kuvassa näkyy sekä etuoikealla että vasemmassa reunassa punaisia "jättilankarullia". Ne ovat oikeasti naulakoita, tai seinätelineitä, tai jotain... mutta sopivat paremmin korutelineiksi, vai mitä?

syysikkuna_yks_kohta

Tänään sain vihdoin kivijalan seinään kunnollisen seinäkyltin. Eikös vain olekin aika söötti sekin :)

seinakyltti

Aiemmin en ole tehnyt helmiäishelmistä koruja, mutta nyt otin valikoimiin pari värisävyä kokeeksi. Oikeastaan melko näyttäviä koruja saa aikaiseksi hyvin yksinkertaisista materiaaleista. Helmiäishelmethän on tehty simpukankuoren helmiäiskerroksesta muotoilemalla, vaikka tällaisiksi pisaroiksi.

harmaa_helmiaiskaulakoru

Lila_helmiaisranne

somistuskehykset

Onko tämä nyt sitten helmitaulu ;)

Mukavia, syksyisen arkisia asioita on siis kivijalassa puuhailtu, välillä kiireemmästi, välillä ihan omassa rauhassa.

Tervetuloa poikkeamaan!

-----------

Avainsanat: somistus, somisteet, korut, kellot, helmet, helmiäiskorut, syksy

Yrittäjyys - sisäisiä ääniä ja kummia luonteenpiirteitä?

Torstai 4.9.2014 klo 20:50 - Pearly Parrot/Sirpa

Tänään olen taas laittanut luupin alle yrittäjyyden, uravalinnat ja elämänvalinnat yleensä. Olin nimittäin puhumassa kello- ja jalometallialan erikoismyyjäkurssilaisille – en varsinaisesti yrittäjyydestä, mutta siihenkin paneuduttiin.

ruskea_kaulaavain_yks_kohta

Mainitsin kurssilaisille, että lähdin perustamaan omaa koruliikettä lähinnä siksi, että en olisi uskonut taipuvani enää viidentoista (viestintä)yrittäjyysvuoteni jälkeen palkolliseksi. Se on varmasti osa totuutta, mutta jälkeenpäin mietin asiaa muiltakin kulmilta.

Luultavasti hyvässä työympäristössä, mukavien työkavereiden kanssa olisin varmasti menestynyt myös palkkatyössä, pienen sopeutumisen jälkeen. Olisihan se ollut toisaalta helpompaa – aamulla töihin, illalla kotiin, joku kertoo, mitä teet ja homma pyörii. Rahaa tulisi tilille eikä tarvitsisi jatkuvasti miettiä kannattavuutta, laskujen maksua, varastokirjanpitoa, hinnoittelua, mainonnan tehoa tai mitään muutakaan.

Miksi toiset ryhtyvät yrittäjiksi ja toiset palkollisiksi? Jos jätetään nykyisin niin valitettavan ”muodikas” pakkoyrittäjyys tarkastelun ulkopuolelle, minkälaisia ovat ne ihmiset, jotka haluavat yrittäjiksi?

Hulluja? Varmaan vähän. Ehkä luovia? Itsemääräämisoikeutta arvostavia, riskinottokykyisiä, avarakatseisia, ideointivalmiita? Luultavasti. Tarmokkaita? Aivan varmasti.

Tulin siihen tulokseen, että minulle tärkeää yrittämisessä on mahdollisuus määrätä itse omista tekemisistäni, ajankäytöstäni, työni sisällöstä. Monet yrittäjäksi ryhtyvät eivät myöskään ole kovin valmiita ottamaan käskyjä vastaan muilta, vaan pitävät mieluusti itse ohjat käsissään. Siksi varmasti aikoinaan lähdin myös viestintäyrittäjäksi. Otti päähän, kun piti kirjoittaa kaikenmaailman kuraa käskystä.

Luultavasti samat perusteet saivat minut hakemaan liiketilaa, mutta ei ensimmäistäkään palkattua kello- ja jalometallialan työpaikkaa.

Kun näitä pohdin luentoni jälkeen saavuttuani pieneen kivijalkaani, päällimmäiseksi nousi kuitenkin tunne siitä, että kun itse luo jotain ”tyhjästä”, ei voi muuta kuin olla ylpeä omasta saavutuksestaan. Se on ehkä makein yrittäjyyden palkka. Se on mieletön tunne. 

koruvitriinitMonelle yrittäjälle oma yritys onkin kuin oma lapsi.

Kun avasin oven kivijalkaani tänään, katsoin ympärilleni ja ajattelin: ”Ei vitsi, MINÄ olen tehnyt tämän kaiken.” Missään palkkatyössä en usko, että olisin saanut mitään tähän rinnastettavaa aikaiseksi. Olen luonut liikeidean, tuotteet, ympäristön, tunnelman, koko paletin. Vaikka rahallisesti yrittäjänä ei rikastuisi, elämää se rikastuttaa. Tässä vaiheessa osaa jo arvostaa elämän muitakin arvoja kuin mammonaa – vaikka ilman sitä nyt kukaan ei toimeen tulekaan.

helmiseina_vaaka

Puhuin opiskelijoille tänään myös siitä, miten kannattaa kuunnella omaa intuitiotaan, kun valitsee työpaikkaa. Yleensä jos jokin asia tuntuu hyvältä tai huonolta, se myös on sitä. Oman sisäisen äänen kuuntelu vaikuttaa kaikkiin elämän valintoihin – pitkällekin tulevaisuuteen.

Kuuntelin intuitiotani viisitoista vuotta sitten, ja uudelleen tämän vuoden alussa.

 Siksi olen edelleen yrittäjyyden tiellä. Se on minun juttuni.

 ----------------

 

Avainsanat: yrittäjyys, yrittäjä, ura, uravalinnat, elämänvalinnat, palkkatyö, ajankäyttö, luovuus, intuitio, elämänarvot

Aikaongelmia ja mustia helmiä

Sunnuntai 31.8.2014 klo 21:45 - Pearly Parrot/Sirpa

Yrittäjän elämä yhdistettynä äidin elämään on välillä melkoisen rassaava yhdistelmä. Siksipä tästäkin postauksesta tulee melkoisen kuvaton, kameralle ei ole jäänyt aikaa sekuntiakaan.

Viime viikko on ollut aikamoista menoa juuri kotirintamalla, jotenkin siellä oli nyt aika ongelmapainotteista. Tai olisi ollut, jos olisin ollut kotona, mutta kun piti olla kivijalassa. Tai siis olihan se sitä sitten myöhään iltaisin, kun kotiin pääsi. Toisaalta putiikissa oli hiljainen viikko, mutta sehän vasta rasittaakin, kun päivät ovat tosi hiljaisia ja koko ajan takaraivossa nakuttaa, että minua tarvittaisiin aivan muualla. Mutta eipä voi laittaa ovia kiinni ja lähteä.

No siispä kaikki mitä kotona piti ajatella ja hoitaa, tehdä ja toteuttaa, lohduttaa ja järjestää, jäi aika öisiksi pohdinnoiksi.  Jokseenkin vähän tuli nukuttua  :D

Samaan aikaan olen sitten joutunut myös tekemään kuukausittaisen kirjanpidon ja tilaukset, joihin todella saa aikaa kulumaan. Harva sivullinen varmaankaan tulee ajatelleeksi, mitä kaikkea pienyrittäjät todellisuudessa tekevät. Siellähän se päivystää putiikissa, aika lokoisat päivät varmaan… No ei. Useimmat illat kuun vaihteessa menevät juuri kuittien ja kirjanpidon selvittelyyn, kopiointirumbaan ja kirjausten tekemiseen. Niin, tiedän kyllä, että tilitoimistoja on maailmassa, mutta koska ne MAKSAVAT,  teen kirjanpitotaitoisena itse omat tilini. Ja kiroan sitä joka kuukausi  :D

Muutenkin illat ja viikonloppujen ”vapaat” hetket saa oikein hyvin kulumaan yritysasioiden hoitamiseen. Tilaukset, sähköpostit, laskujen maksu, mainosten ja muun materiaalin kirjoitus ja tulostaminen… esimerkiksi.

Mutta hienojakin asioita on tapahtunut! Tutustuin aivan huikeisiin helmiin, Kalifornian edustalla viljeltäviin Cortezin lahden mustiin helmiin, maailman arvokkaimpiin ja hienoimpiin. Ne ovat tummine väreineen, salaperäisesti hohtavina ehkä vieläkin upeampia kuin tunnetummat, myös sävyiltään mustat Tahiti-helmet.

Huikeinta niiden viljelyssä on se, että simpukkalaji, joka niitä saa aikaiseksi olisi kuollut sukupuuttoon jo vuosikausia sitten ilman kolmea meribiologia, jotka ottivat asiakseen elvyttää simpukkakannan ja alkaa kasvattaa näitä huikeita helmiä. Näiden meribiologien johdolla Cortezin lahdella on nyt maailman ainoa näitä helmiä tuottava, täysin kestävän kehityksen periaattein toimiva helmenkasvattamo.

Cortezin helmiä tulee maailmaan vain muutama sata vuodessa, ja kaikki toiminta simpukoiden kanssa on rakentunut täysin meriluonnon ja simpukoiden ehdoille. Ilman näitä kolmea biologia näitä upeita helmiä – ja uskomattoman hienoa isokokoista simpukkaa ei maailmassa enää olisi. Käykääpä tutustumassa www.cortezpearls.com 

Aika samoilla ehdoilla viljellään myös Filippiineillä ja Cook-saarilla Etelämeren helmiä ja Tahiti-helmiä. Niidenkin tuotanto on rakennettu täysin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Samalla kun vaalitaan jo kuolemassa olleita simpukkalajeja, tarjotaan paikallisille ihmisille työtä, joka ei tuhoa meriluontoa tai eliölajeja. Kuulin, että esimerkiksi filippiiniläiset kalastajat ovat voineet luopua kammottavasta dynamiitilla tapahtuvasta ryöstökalastuksesta, kun ovat saaneet elantonsa simpukoiden viljelijöinä.

Elokuu oli kivijalassa oikein mukavien asiakkaiden kuukausi! Myyntisaldot näyttivät positiivisia yllätyksiä, ja jotenkin on alkanut tuntua, että pieni jalansija on jo vallattu. Olen saanut hykerryttäviä tilauksia helmitöistä ja ainahan se mieltä lämmittää, kun saa sitten jälkeenpäin myös hyvää palautetta! Nöyrimmästi kiitos teille mukavat asiakkaat <3

Ja alkavalla viikolla, syyskuun alkajaisiksi, pääsenkin taas yhteen lempipaikoistani, Kelloseppäkouluun, jossa pidän pienen luennon aiheesta ”Henkilökohtainen viestintä ja vuorovaikutus työnhakutilanteissa”. Hehe. Siitä tulee hauskaa ja viikon kohokohta ihan varmasti :D

Ja pientä vaihtelua kivijalan arkeen.

------------

Avainsanat: Yrittäjä, äiti, ajankäyttö, arki, helmet, asiakkaat, mustat helmet, Cortez, Cortezin lahti, kestävä kehitys

Tarvitseeko kivijalka verkkoetsivän?

Perjantai 15.8.2014 - Pearly Parrot/Sirpa

(Päivitetty 16.8)

No onpa ollut joulu ja juhannus yhtäaikaa tällä viikolla, sellaista huisketta ja iloista työn touhua! Aika mukavaa muuten.

Eilen kauppa näytti hetken tältä :) Tuli kaikkea uutta kivaa. Tunsin itseni ihan Oikeaksi Kauppiaaksi :D

korut_purettavana

pakkilaatikko

laukkujenpurku

Kivijalan taloyhtiössä on ollut pitkä ja raskas putkiremontti, josta minä 

en luojan kiitos päässyt osalliseksi, vaan tulin kulmille vasta nauttimaan raadannan hedelmistä eli astuin valmiiseen tupaan. Mutta nyt on menossa lopputarkastukset. Eikös joka päivä ovesta lappaa ukkoa kuin pipoa kuka mitäkin tarkastamaan. Yleensä kivijalan ovi pidetään lukossa ja avataan napista, mutta kun oli noita hellepäiviä, ovi oli usein auki. Eräänäkin päivänä joku tyyppi ponkaisi sisään, etten ehtinyt edes henkeä vetäisemään, ja kertoi tarkastavansa takahuoneesta jonkun jutun. Ei henkilökorttia, ei työasua, josta olisin voinut päätellä, että hyyppä on virallisella asialla. Jos myisin jäätelöä, nuo poukkoilut sietäisi, mutta kun on puoti täynnä koruja ja kelloja, alkaa hiljakseen rasittaa, kun ei ikinä tiedä, onko jokainen hiestynyt ukko oikealla asialla.

No tänään kävi siinä sähkötarkastajia, joille valitin, että yksi pistorasia ei toimi. Eipä mitään, miehet painoivat seinäkatkaisijasta, niin johan toimi. En olisi kyllä itse ikinä keksinyt, että pistorasialla on oma katkaisija. Toisella puolella huoneistoa.

Kivijalan ovi on muutenkin käynyt tasaiseen tahtiin, vaikka eivät tietenkään kaikki sisääntulijat ostoksia tee. Sehän olisi jo lottovoiton veroinen onnenpotku :) Monilla on kysyttävää kellojen tai korujen huollosta tai korjauksista, ja monet kyselevät jotain sellaista, mitä minulla ei ole myynnissä. Ilahduttavan monet ovat viime aikoina kyselleet myös tilaustöitä helmistä - ja tilanneetkin.

Mielestäni kaikki ovat asiakkaita, myös he jotka eivät osta. Voin neuvoa lähimmän kellosepän, joka korjaa seinäkelloja, tai nettisivun, jolta löytyy tietoa aivan tietynlaisista kelloista. Neuvon ja autan mielelläni. Ehkäpä he sitten muistavat hyvällä ja tulevat jonain

loiste_korvikset

päivänä asioimaan niiden palvelujen tiimoilta, joita minun kivijalkani pystyy tarjoamaan.

uudet_pikkulaukut

Tässä järjestelyn ja työnteon ohessa olen vastaillut myös kaikenlaisiin puheluihin. Yrittäjälle yritetään myydä ihan kaikkea. Kalentereita, koulutusta, printtereitä, kirjanpitoa. Erilaisia hakupalveluita kauppaavat ovat jo arkipäiväistynyt vitsaus, mutta välillä osuu kohdalle oikein myynti-ideoiden helmiä. Kuten verkkoetsiväpalvelu. Se kuulemma jäljittää joidenkin avainsanojen avulla internetistä, mitä yrityksestäni siellä kirjoitetaan. Myyntiargumenttina oli, että "jos vaikka kirjoitetaan jotain ilkeää". Ja hinta oli... Ei kiitos. Uskon pärjääväni erinomaisesti ilman verkkoetsiväpalvelua. Vaikka toisaalta. Puhelun jälkeen tuli kyllä vähän vainoharhainen olo. Jospa se verkkoetsivämyyjä tiesi kivijalastani jotain, mitä minä en tiedä?

Kävinkin sitten jälkeen päin tutkailemassa netissä tästä Verkkoetsivästä. Ja kappas, silkkaa huijaustahan tällainen palvelu vaikuttaa olevan, ainakin mitä monet siihen "langenneet" kirjoittavat. Samanlaista rahojen huijausta kuin muutama vuosi sitten oli näitä kalliita hakupalvelujen kauppaamisia yrittäjille. Mutta niinhän sitä sanotaan, että ei se ole hullu joka myy vaan se joka ostaa :D

Tässä on muuten kivijalan miehinen vitriini ;)
miestuotteet

No sitten kävi niin, kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin, että mainonta toimii. Laitoin ilmoituksen paikallislehteen, että nyt kello koulutielle, ja ajattelin, että jospa saisin nuo lasten kellot tuosta myytyä. Ohhoh. Ne nimittäin menivät jo. Ei ihan kaikki sentään, mutta etenkin tyttöjen ihanat pinkit ja punaiset... Ja lisää onkin vähän vaikeampi tilata. On ihan lastenkelloruuhka maahantuojalla. Ehkä ensi viikolla. Tai seuraavalla... Ajatelkaa, lapset käyttävät taas oikeita kelloja! Aikaa ei katsokakaan kännykästä! Ja ajan oikeaa katsomista ja kellon tuntemista opetellaan. Mistäs muusta sen oppisi kuin kunnon kellosta?

Tällaista meillä taas kivijalassa ;)

mauve_korvikset_ja_granaatit

Ai niin, nämä tein tänään. Mauven väriset soikeat helmet ja pikkuiruisia granaatteja.

Aika namit :)

Jotta en ihan vain kulutushömppää puhu, ensi kerralla pitääkin muistaa kertoa, miten helmenviljelyllä pyritään estämään muun muassa ryöstökalastusta ja parantamaan ihmisten elinoloja.

Sitä ennen kivijalassa tehdään vähän töitä ja vietetään Taiteiden yötä ensi viikolla.

---------

Avainsanat: Verkkoetsivä, uudet tuotteet, kellot, korut, remontti, sähkömies, mainonta

Katustandy - uusi paras ystäväni

Lauantai 9.8.2014 klo 19:35 - Pearly Parrot/Sirpa

Kesälomilta palattuani olen ollut helteestä huolimatta jo ihan syksytunnelmissa. Kivijalkaan on tilattu uusia tuotteita ja uusia välineitä, ja kaikenlaista syksysuunnitelmaa on jo mielessä liikkunut.

katustandy

Eräänä mennäviikon helteisimpänä päivänä, jolloin hiki virtasi jo pelkästään tekemisen ajattelemisesta, päätin Sisustaa. No oli aika kuuma sitten.

Se sai alkunsa tästä: uusi hieno KATUSTANDYNI :)

(joka muuten sai aikaan selkeää liikettä puodin ovesta sisälle ja muutamia ilahduttavia kauppoja syntymään! Mainonta - toimii!).

Ajattelin saman tien tehdä kivijalasta Kaupan näköisen. Niinpä koruvitriinit ovat nyt hienosti liikkeen etualalla ja samalla sain paremmat työskentelytilat tiskin taakse. Olohuonefiilis lähti ja ilme ryhdistyi.

uudet_sisatilat

Takahuoneessa on edelleen varsinainen työskentelypajani helmitöitä varten, mutta nyt minulla on etuhuoneessa aivan mahtava työtila kellotöille.
koruvitriinitLahjapaketointikin hoituu samalla pöydällä eikä nyhrätä enää tiskin nurkalla.
kellotyopiste
Paristojen vaihto on itse asiassa hauskaa puuhaa, vaikka toisinaan haastavaa - ja veristäkin. Nytkin viikolla oli valitettavasti pakko lähettää asiakas toiseen liikkeeseen, jossa on kelloseppä paikalla, koska en vain saanut todella tiukassa junnaavaa, valtavan kokoisen rannekellon takapohjaa avattua. Rankemmilla otteilla se ehkä olisi auennut, mutta siinä on jo kello vaarassa naarmuuntua tai koneistoon tulla kolhuja. Tai itse saada avausveitsi sormesta läpi, kuten on pari kertaa käynyt, kun en ole älynnyt ajoissa luovuttaa. Mieluummin lähetän asiakkaan vahvempien välineiden luokse kuin teen rumaa jälkeä. Vaikka kyllä hän ystävällisesti yritti, että eihän sitä pohjaa kukaan katsele... 
kellotyo2
kellotyo

Tässä työn alla vähän helpompia kelloja,
ja uusin hankintani välineurheilurintamalla näkyy vasemmanpuoleisessa kuvassa. Musta härveli on takapohjan aukaisin. Aivan mahtava apuri! Ei tarvitse saada tuosta avausveitsestä sormille enää :)
Seiko_Swarowski
Tervetuloa, nähdään kivijalassa!
Täällä tehdään oikeasti töitä, jotta asiakkaat löytäisivät liikkeeseen, ja jotta he myös löytäisivät etsimänsä, oli se sitten uusi kello tai koru, puuttuvan lenkin tai lukon laitto tai vain hetken juttutuokio.
sisatilat_tiskille_pain
 
PS. Taiteiden Yönä, torstaina 21.8. kivijalka on tietysti avoinna pitkälle iltaan! Saa tulla vain tunnelmaa haistelemaan ja nauttimaan mehua ja pientä purtavaa, tai ostoksia tekemään.
Naapuriantikvariaatissa on silloin muutama erittäin kiinnostava ja laadukas runonlausuntatuokio, joita ajattelin itsekin kuunnella, jos vain sekaan sopii.
-------

Avainsanat: Korut, tuotteet, kellot, kellotyöt, mainonta, Taiteiden yö

Lomalla sen näin - Kivijalassa ollaan ajan hermoilla ;)

Tiistai 22.7.2014 klo 22:13 - Pearly Parrot/Sirpa

Tällaisena pikkukauppiaana sitä on aina välillä vähän ihmeissään, onko kivijalkaan osannut valita oikeat tuotteet ja tajuaako trendit. Toisaalta käsityöläisyrittäjänä  tekee paljolti omaa juttuaan, ja helmikorut ovat jokseenkin ajattomia. Vaikka kyllä niissäkin on muodilla vaikutuksensa.

newyork

Sen huomasin lomaillessani mm. New Yorkissa taannoin. Ensinnäkin, helmikorut, niin oikeat kuin parin dollarin rihkamat, ovat isoa muotia. Ja mitä näyttävämpää, sen suositumpaa. 

huurre_setti

pinkki_huurre_kaula

Ilokseni näin useammassa kaulassa tällaisista isoista, epäsäännöllisistä helmistä tehtyjä koruja. Kun ensimmäinen tämän kaltainen luomus käveli vastaan, olin lähes pudottaa silmät katuun. 

”Hei, ihan kuin minun tekemä!” Enpä voinut 

välttyä makealta onnistumisen tunteelta, minullahan on tuollaisia kivijalassa!

laukut_yhteiskuva

Vastaava onnistumisen tunne tuli, kun näin miten suosittuja klassiset Chanel 2.55 –laukun malliset käsilaukut tikkauksineen ja ketjuhihnoineen olivat. Erilaisia muunnelmia tuli jatkuvasti vastaan kadulla, ja mallin mukaisia laukkuja myytiin monessa, monessa muotiliikkeessä. Kas, kivijalkaankin on tätä muodin helmeä otettu myyntiin jo aikaisin keväällä, italialaisena laatuvarianttina! Ajan hermoilla mennään…

festina_mrk_teras

Kolmas touch down koitti, kun havainnoin suuren maailman kellomuotia. Isoja, näyttäviä kelloja, todella paljon. Eipä ollut harvinaista, että jopa tämänkaltainen miesten kello komeili naisen ranteessa.

Myös vastaavanlaisia kuin nämä alemmat kellot bongasin monta!

naisten_festinat_ruusu_ja_ruskea

Kirjoitin aiemmassa blogissa hinnoittelun vaikeudesta, vähän kuin olisin kaneja hatusta vetävä taikuri. Sama tunne on näissä muodin ja kysynnän ennustamisasioissa. Ne ovat ehkä vieläkin vaikeampia ”taikatemppuja”. Maailman tuulien haistelu loi tällaiseen uuteen yrittäjään mukavasti pientä lisävarmuutta.

Että ainakin näissä kohdin kivijalassa on osattu haistella maailman muoti oikein. Olen siitä aivan erityisen iloinen. Tarjolla on varmasti oikeita ja kiinnostavia tuotteita. Katse alkaakin helteistä huolimatta jo kääntyä kohti syksyä, kohti uusia asiakkaita ja kohti kaikenlaisia uusia ideoita, joita kivijalassa syntyy kuin itsestään!

--------

Avainsanat: Muoti, ulkomaat, trendit, pukeutuminen, korut, kellot

Vanhemmat kirjoitukset »

[Alt-Text]